Järvikylä otti käyttöön paperisen kasvatusruukun – Vastuullisuus on yrityksessä muutenkin pinnalla

Famifarmin kaupallinen johtaja Kyösti Karhunen pitelee käsissään uusinta uutta, paperista kasvatusruukkua. Kati Soininen

Kati Soininen

Pyöreälehtinen, vielä melko pikkuinen pehtoorin salaatti nököttää vaaleassa ruukussa Joroisten Järvikylän valtavassa kasvihuoneessa.

Famifarm Oy:n kaupallinen johtaja Kyösti Karhunen poimii yhden tuotteen linjalta sivuun tarkasteltavaksi. Ruukku tuntuu aivan paperilta – ja sitä se onkin.

Ruotsista tuleva ruukku on tehty selluloosasta ja tärkkelyksestä, joista jälkimmäinen koostuu soijapavusta, maissista ja sokeriruo'osta. Fossiilisia raaka-aineita ei ole käytetty lainkaan.

– Biohajoava, kalkkipohjainen ruukku on ollut meillä käytössä jo vajaat kolme vuotta. Osa kuluttajista on kuitenkin mieltänyt sen muoviseksi ulkonäön takia, Karhunen kertoo.

Uusiin ruukkuihin on Joroisissa siirrytty kesästä lähtien linja ja tuote kerrallaan.

Joulukuun alkuun mennessä entiset ruukut ovat kadonneet kaupoista. Koska paperiruukku hajoaa ja maatuu osittain jo ennen pakkaamista, kaupassa voi näyttää jopa siltä, ettei ruukkua ole lainkaan.

Muutos helpottaa tuotteen kierrätystä.

– Muutos vähentää jätteen määrää 80 000 kiloa vuositasolla ja helpottaa tuotteen kierrätystä, Karhunen toteaa.

Maatuva paperiruukku on tehty selluloosasta ja tärkkelyksestä. Kati Soininen

Vastuullisuusasioita on pohdittu Järvikylässä muiltakin osin.

– Turpeen käyttöä on vähennetty siten, että 30 prosenttia kasvualustasta on nykyään muuta materiaalia. Turpeeseen on sekoitettu pääasiallisesti sammalta, kuluttajalle se ei kuitenkaan näy ulospäin, kaupallinen johtaja kertoo.

Järvikylän takapihalla seisoo vajaat 700 kappaletta aurinkokennoja.

– Tähän saakka on ostettu lisäksi pohjoismaista vesivoimaa. Ensi vuoden alusta saakka siirrytään kotimaiseen tuulivoimaan, kun voimaan tulee sähkönostosopimus Ilmattaren kanssa.

Tänä vuonna on uusittu kuljettimet, joilla leikattuja salaatteja kuljetetaan pussitettavaksi sekä pussituskone.

– Tutkimme parhaillaan sitä, kuinka pussien pakkausmateriaali saadaan vaihdettua pois muovista niin että myymäläkestävyys säilyy ja vältetään ruokahävikkiä.

Yhtiön arvoissa tärkeänä näyttäytyy Joroinen ja Järvikylä.

– Parhaat muistetaan paikasta. Maailma on täynnä kuohuviinejä, mutta samppanja tulee Champagnen maakunnasta. Samoin maailma on täynnä yrttejä, mutta Järvikylän yrtit tulevat Järvikylästä, Karhunen vertaa.

Jääsalaatin kasvatusruukku on jo prosessin aikana hajonnut ja maatunut. Kati Soininen

Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan 92 prosenttia tuntee Järvikylän brändin ja 71 prosenttia käyttää Järvikylän tuotteita.

– Valikoiman kanssa on tehty paljon työtä. Meiltä on tullut uusia, helpommin käytettäviä ja pussitettuja tuotteita ja valmiita tuotteita, kuten pestot, Karhunen kertoo.

Vantaan Tammistossa K-Citymarket kauppias Kimmo Sivosen kanssa kehitettiin Järvikylä Extra Fresh kasvattamo.

– Siinä pystytään tarjoamaan paremmin erikoisempia yrttejä kuluttajille, tarjolla on muun muassa punaista basilikaa, lipstikkaa, kirveliä ja mitsunaa.

Järvikylän esikasvatetut yrtit jatkavat kasvualustoissaan kasvamistaan kaupassa valvotuissa olosuhteissa ja asiakkaat voivat vielä halutessaan jatkaa kasvattamista kotonaan.

Voisiko Varkauden tai Joroisten kauppoihin saada kasvattamon?

– Tässä mittakaavassa tämä on vielä isompien paikkakuntien ja isompien asiakasmäärien konsepti, joka on parhaillaan testauksessa, Karhunen vastaa.

Syksyn aikana avataan toinen kauppaan tuleva kasvattamo Etelä-Suomessa yhdessä S-ryhmän kanssa.

Kommentoi