Metsäjänis nuorukainen
luki almanakkaa:
”Tuossa loppuu talviaika,
kevät päälle pakkaa.”
Kiireisenä lähikauppaan
loikki nuori jussi,
mukanansa ostoslista,
sekä rahapussi.
Osti sata suklaamunaa,
hankki pärekorin.
Kirmaisi nyt kotikoloon
suoraan yli torin.
Koti, se on Jussilassa,
siellä asuu suku.
Kaikki yhteen laskettuna
onkin iso luku.
Siskot huusi eläköötä,
veljet intoilivat.
Nuorukaisen ostoksista
saakin juhlat kivat.
Pääsiäisen aamuaikaan
aurinko kun tanssii,
Jussilasta kylätielle
pupujono marssii.
Nyt vain pitää
maskit olla,
sekä turvaväli,
juuri kuten jokaisella,
kaupassa ken kävi.
Niinpä kylän
lapset saavat
suklaamunat suuret.
Pääsiäisen taikaako
– vai muuta – mitäs luulet.
Runo:
Ahti Salovaara