Vähänpä aavistin kaksi vuotta sitten, kun toukokuussa touhusin kuntavaalikentillä. En tuolloin tohtinut unelmoida, että elokuussa 2021 minut valittaisiin Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Vaalikausi on nyt puolivälissä. Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet antoisia ja opettavaisia. Jotain olisi saanut jäädä kokemattakin.
Kunnanvaltuuston puheenjohtajana minulla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksen kokouksissa. Kuulun myös Keski-Savon elinvoimaryhmään, jossa on edustettuina Keski-Savon kuntien (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus) keskeiset johtavat virka- ja luottamushenkilöt.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella olen varavaltuutettu. Lisäksi olen yleisten palveluiden lautakunnan ja jaoston varajäsen. Valtuustoryhmämme kokoontuu ja kouluttautuu tiiviisti.
Työskentelen TKI-asiantuntijana digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Digitaliassa. Olen opettanut kaksi vuotta digitointiin ja sähköiseen arkistointiin liittyviä asioita. Tietosuoja, tietoturvallisuus ja laadukas asioiden käsittely liittyvät olennaisesti kaikkeen tekemiseen.
Suljetun kokouksen keskustelujen vuotaminen ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista.
Minulla on asemastani johtuen paljon tietoa. Kokonaan eri juttu on, mitä voin kertoa tietämistäni asioista. Kun elää toimittajan kanssa, tulee erityisen varovaiseksi siitä, mitä voi kertoa julkisesti, tai edes yksityisesti kenellekään.
Hyvinvointialueen toiminnan ydintä ovat salassa pidettävät, henkilötietoja sisältävät aineistot. Voihan olla, että uudessa organisaatiossa on ollut tavallista hankalampaa lähteä avoimen tiedottamisen tielle – myös niistä asioista, joista pitäisi tiedottaa.
Tiedotus on menestystekijä, kun se hoidetaan hyvin. Paha imagoriski, jos se hoidetaan huonosti. Hyvinvointialueen puutteellinen tiedottaminen on aiheuttanut sen, että syntipukeiksi on nimetty tahoja, joiden vastuulla asia ei millään tavalla ole.
Minua moitittiin edellisessä kunnanvaltuuston kokouksessa tietämättömyydestä. Vastasin tietäneeni: olin saanut tiedon suljetussa keskustelussa. Kerroin myös, miksi ei ole ollut minun asiani kertoa julkisesti keskeneräisistä asioista.
Vastaukseni sai yhden valtuutetun sykkeen kohoamaan. Hän kertoi, kuinka on vuosien ajan toiminut luottamustehtävissä ja kertonut asiat eteenpäin. Ja sanomista ei kuulemma ole tullut.
Nykyisin sanomista voi tulla hyvinkin herkästi. Minun sykkeeni sai kohoamaan tietosuojavastaava Ari Andreassonin Kunnallisarkistoyhdistyksen seminaarissa Tampereella pitämä luento (28.4.2023). Ajan henki on sellainen, että etsitään syntipukkeja, mikä tarkoittaa sitä, että kuka tahansa meistä voi joutua tikunnokkaan.
Ihmisillä on alentunut kynnys tehdä valituksia, kanteluita sekä selvitys- ja tutkintapyyntöjä, kuten saimme todeta myös Joroisten vuodeosastoa koskevan valtuustoaloitteen kohdalla.
Opiksi ja innoitukseksi: Suljetun kokouksen keskustelut ovat luottamuksellisia. Näiden keskustelujen vuotaminen ulkopuolisille ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista. Sen sijaan julkiset asiakirjat ovat kaikkien luettavissa.
Kirjoittaja on Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja Pohjois-Savon aluevaltuuston varavaltuutettu (sd.).