Ikääntyvä väestö, henkilöstöpula ja koronan aiheuttama hoito- ja palveluvelka vaikeuttavat sote-palvelujen järjestämistä hyvinvointialueilla. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) aiemmin tällä viikolla julkaisemista asiantuntija-arvioista.
Niillä hyvinvointialueilla, joilla oli ennen uudistusta useita palvelujen järjestäjiä, on keskitytty välttämättömiin tehtäviin sekä turvaamaan häiriötön palvelutuotanto. Sen sijaan niillä alueilla, joilla palveluilla oli jo aikaisemmin maakunnallinen järjestäjä, on voitu kehittää palveluverkkoja sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.
Pohjois-Savossa sosiaali- ja terveyspalveluja järjestivät aiemmin 19 kuntaa ja neljä kuntayhtymää. Pohjois-Savossa väestö on maan keskitasoa vanhempaa ja sairastavuus maan suurinta. Arviossa kerrotaan syitä siihen, miksi sote-palvelujen tarve on alueellamme suuri. Lista on tuttu: väestön ikääntyminen, sairastavuus, pitkäaikaistyöttömyys ja työkyvyttömyys.
Arviosta käy ilmi, että meillä on pulaa sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien työntekijöistä. Tämä on heikentänyt palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua alueella. Eniten kokemuksia palvelujen riittämättömyydestä on vammaispalveluissa.
Ammattilaisten pula on heikentänyt palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua alueella.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kokonaisrahoitus vuodelle 2023 on noin 1 139 miljoonaa euroa eli 4 588 euroa asukasta kohti. Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestön arvioitu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntarve on selvästi yli maan keskitason, mikä näkyy myös alueen asukaskohtaisessa rahoituksessa.
Hyvinvointialueet ovat toimineet kuukauden ajan. Nyt niille esitetään 500 miljoonan euron lisärahoitusta tälle vuodelle. Summasta 350 miljoonaa euroa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista. Tätä lisätalousarvioesitystä käsitellään raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa tänään torstaina.
Jos lisärahoitus myönnetään, Pohjois-Savon hyvinvointialueella pitää pureutua niihin ongelmakohtiin, joita arviossa on esitetty.
Vaalikentillä kysytään varmasti vielä moneen kertaan, halutaanko kaikki pitää mukana. Kuuluuko hammashuolto muistisairaalle ikäihmiselle? Toteutuuko hoitotakuu? Kuinka pitkät ovat leikkausjonot?
Hyvinvointialueet ovat vasta toimintansa alussa. Tuleva hallitus ratkaisee päätöksillään sen, kehittyvätkö alueet vai kuihtuvatko ne. Uhkana on, että huomio kiinnittyy niihin hyvinvointialueisiin, joiden alkutaival ei ole sujunut suunnitellusti. Nyt tarvittavaa lisärahoitusta saatetaan jopa käyttää perusteluna uudistuksen purkamiselle. Tähän en itse lähtisi, mutta nykyistä aluejakoa on syytä tarkastella kriittisesti.
Hyvinvointialueiden toimintamahdollisuuksia tulee kaikin keinoin vahvistaa.
Kirjoittaja on kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Pohjois-Savon aluevaltuuston varavaltuutettu ja kansanedustajaehdokas (sd.).