Kansalaisten kiinnostus julkista velkaa kohtaan näyttää lisääntyvän eduskuntavaalien alla. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkijat ovat arvelleet sen johtuvan tarkoituksellisesta kampanjoinnista asian ympärillä.
Suomi on ottamassa ensi vuonna 8,3 miljardia euroa lisää velkaa. Keskustelu valtion velkaantumisesta on lainehtinut sen jälkeen, kun oppositiopuolueista kokoomus ja perussuomalaiset julkaisivat vaihtoehtobudjettinsa marraskuun lopussa.
Perussuomalaisten mielestä valtion velkaantumista tulisi vähentää. Puolue karsisi menoja yli miljardilla eurolla. Kokoomuksen budjetti puolestaan olisi 1,32 miljardia pienempi kuin hallituksen. Perussuomalaiset ei esitä menolisäyksiä, kokoomuksen lisäys olisi 0,6 miljardia.
Perussuomalaiset nollaisi pakolaiskiintiön ja leikkaisi rajusti kotouttamis- ja vastaanottomenoista. Tämän lisäksi se tiukentaisi kansalaisuusvaatimuksia sekä perheenyhdistämisen edellytyksiä. Puolue yrittää pehmentää järjettömiä ehdotuksiaan sillä, etteivät nämä leikkaukset koskisi ukrainalaisia pakolaisia. Lisäksi kehitysyhteistyön määrärahoista leikattaisiin niin paljon kuin mahdollista.
Missäköhän kuplassa perussuomalaiset oikein elävät? Elämmekö todellakin sellaisessa ajassa, että kehitysyhteistyöstä ja pakolaiskiintiöistä on syytä leikata? He laittavat pakolaiset jonossa paremmuusjärjestykseen.
Toisenlaisessa kuplassa elää kokoomus. Sen suurimmat leikkurit osuisivat muun muassa yleiseen asumistukeen sekä ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, jonka keston kokoomus lyhentäisi 200 päivään. Tällaisia toimia puolue esittää tilanteessa, jossa elämisen kustannukset yhä vain nousevat ja suuri osa joutuu olemaan huolissaan toimeentulostaan. He ajavat ihmisiä leipäjonoihin, joista yhä useampi saa ikävä kyllä lähteä tyhjin käsin.
On ensiarvoisen tärkeää, että SDP sai budjettineuvotteluissa läpi useita keskeisiä tavoitteitaan, jotka helpottavat pieni- ja keskituloisten elämää. Tämä ryhmä on juuri se, joka kärsii eniten hintojen noususta. Sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan väliaikaisesti 10 prosenttiin. Valmistelussa on myös esimerkiksi sähkövähennys ja sähkötuki.
On selvää, että julkista taloutta pitää sopeuttaa, mutta leikkaukset tulisi ajoittaa nousukauteen. Näin ovat myös monet talousviisaat todenneet.
Vaalien alla on hyvä pohtia, ketkä meidän tulevaisuudesta päättävät ja millaisilla arvoilla he päätöksiä tekevät. Ovatko he niitä, jotka näyttävät köyhälle tyhjän kaapin paikan? Vai niitä, jotka luulevat asioiden ratkeavan rajat kiinni laittamalla?
Minä olen valmis puolustamaan sitä, että jokainen – ihan jokainen – pidetään mukana. Pyrin siihen, ettei kenenkään tarvitse jonottaa mihinkään. Turvaa, lämpöä ja ruokaa on löydyttävä jokaisen kotoa.
Kirjoittaja on
kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas (sd.).