Tavan tallaaja saa lausua käsityksiään kunnan strategiasta heinäkuun loppuun mennessä. On ilahduttavaa, että Joroinen ottaa vakavasti keskeneräisistä asioista tiedottamisen.
Tavoitteiden osalta kuntien strategiat eivät juurikaan poikkea toisistaan. On vaikea erottautua. Joroinen tekee sitä liikunnan painottamisen kautta, vaikka valtuuston puheenjohtaja Sari Järn avasikin ansiokkaasti ”liikuttavan hyvän” sisältävän myös kulttuurin. Ei kyllä tule ensimmäiseksi mieleen.
Strategian mukaan hyvinvointia saamme luonnosta ja liikunnasta ja lisäisin kulttuurista. Tosin kuntalaisten hyvinvoinninkin osalta ensimmäiseksi mieleen tulee terveys, mutta kyllä edellä mainitut sitäkin edistävät.
Erityisen hyvänä pidän strategiassa monipaikkaisuuden edistämistä. Jos väki muuttaa vain talousalueen sisällä kunnasta toiseen, se ei tuo alueellisesti lisäarvoa. Monipaikkaisuuden kohderyhmänä tulee olla etelän ruuhka-alueilla asuvat, jotka haluavat viettää osan vuodesta ”juurillaan” tai kesämökeillään.
Se lisää kunnan elinvoimaa ja tukee palveluiden säilymistä. Valtiolta voi toivoa tätä monipaikkaisuutta tukevia verotuksellisia ratkaisuja. Kunta on helpottamassa kesämökkien muuttamista ympärivuotiseen asumiseen, mikä tukee monipaikkaisuuden edistämistä.
Strategian toteuttaminen konkretisoituu kunnan talousarviossa ja yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa. Joroisten talousarviossa on tosi pieni siivu kulttuurille niin henkilöresurssin kun avustusten ja muun toiminnan osalta.
Visit Joroinen saanee jatkoa ja toivoisin, että sen toiminnassa matkailun edistämiseen liitettäisiin laajemmin kulttuuri. Siinä ohessa hyötyisimme mekin joroislaiset.
Onhan strategiaan kirjattu kotiseutuylpeys
Kotiseututietoisuutta ja paikalliskulttuuria jaetaan huomennakin Mutalan hautausmaan kierroksella, joka alkaa kello 16.30. Olisi myös hyvä, jos kunnan viranhaltijat olisivat tietoisia kunnan julkisista taideteoksista, joita kirkonkylässä on tosin tasan yksi eli Taru Mäntysen Härkäpoika Jari-Pekan liikenneympyrässä.
Tässä kesänä muutamana radio-ohjelman toimittaja kertoi kysyneensä kunnanvirastolta, miksi Joroisissa on tällainen Härkäpoika ja mikä on sen historia. Ei ollut saanut vastausta.
Kulttuuri- ja tarinakierroksia voisi järjestää myös kirkkopuistoon, jossa on useampikin muistomerkki sotiimme liittyen. On myös Haapaniemen kadettikoulun johtajan Samuel Möllerin muistomerkki vuodelta 1952.
Sitä paljastamassa oli kuuluisa sotiemme kenraali Adolf Ehrnrooth.
Unohduksiin on melkein vajonnut Koskenhovin kartanon mailla oleva Joroisvirran taistelun muistomerkki. Sitä juhlittiin taistelun 200-vuotisjuhlassa 2008. Silloinen puolustusvoimien komentaja Kaskeala oli paikalla.
Joroisissa on historiaa ja kulttuuria, jota pidettäköön esillä ja samalla katsottakoon avoimin mielin tulevaisuuteen vaikka liikunnan voimin.