Olin kolmisenkymmentä vuotta sitten lyhyen ajan mukana kunnan luottamustehtävissä. Kunnan sen ajan strategiat, tavoitteet ja niiden toteuttaminen palautuivat mieleen uutta strategiaehdotusta lukiessani. Ehkä menneitä kannattaa muistella, koska niiden tietäminen ja tunteminen saattaa joiltakin osin antaa perspektiiviä tulevaan päätöksentekoon. Ei lähihistorian tuntemisesta ainakaan mitään haittaa ole.
Kaupungit laajenevat, ”valuvat” jostain syystä usein etelään. Tästä tietoisina nähtiin sen ajan strategiassa Kuvansin kehittäminen suurena mahdollisuutena kunnan vetovoiman lisäämisessä. Kuvansiin kaavoitettiin Paavalinkiven asuntoalue ja sinne rakennettiin vesi- ja viemäriverkosto.
Suureksi epäonneksi tuli 1990-luvun lama. Tontit eivät menneetkään kaupaksi ja hanketta arvosteltiin peläten, että kunnallistekniikan rakentamiskustannukset jäävät kunnan tappioksi. Hyvinhän siinä kuitenkin kävi.
Laman hälvettyä rakentaminen alkoi ja kunta sai rahansa takaisin liittymismaksuina ja myöhemmin verotuloina. Kaunis ja viihtyisä asuntoalue rannalla.
Kirvesniemen kaavoitusta Kuvansissa suunniteltiin. Alue olisi jopa Paavalinkiveä parempi asuntoalue. En ole kuullut asiasta vuosikymmeniin mitään. Ehkä joku luottamushenkilö tavatessamme kertoo, mitä asialle nykyisin kuuluu.
Veroäyrin suuruus nähtiin kunnan vetovoimatekijänä.
Kuvansiin oli suunnitteilla Jari-Pekan tapainen liikenneasema. Yrittäjäkin oli tulossa, mutta samainen lama esti hankkeen toteutumisen.
Kunnallisveroäyrin suuruus nähtiin strategiassa tärkeänä kunnan vetovoimatekijänä. Pidettiin tietyllä tavalla itsestään selvyytenä, että toiminnot on järjestettävä niin, että veroäyri saadaan pidettyä kilpailukykyisenä talousalueella eli käytännössä Varkauden veroäyriä pienempänä.
Se oli Varkaudessa yleisesti tiedossa ja Kuvansiin muuttajille todettiin: ”Muutatte sitten sinne veroparatiisiin”.
Joroinen luopui tästä ikiaikaisesta perinteestä ja strategiasta vasta viime valtuustokaudella, kun kuntamme äyrinhinnan korotus nosti sen vuonna 2019 Varkauden äyrinhintaa korkeammaksi.
Kunnan tehtävänä oli siihen aikaan huolehtia sairaista ja vanhuksista. Rakennettiin nykyinen terveyskeskus. Sitä ennen oli erottu Varkauden ja Kangaslammin kanssa tehdystä kansanterveystyön kuntainliitosta, koska rakentaminen ei tuntunut sen puitteissa edistyvän.
Liunan vanhainkoti oli syrjässä ja rakennus vaati peruskorjausta. Kunnanjohtaja Paavo Rinnemaa oli visionääri, joka näki vanhustenhoidon järjestämisen olevan tarkoituksenmukaisinta terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Hänen aloitteestaan perustettiin Joroisten Palveluasunnot ry, jonka oli mahdollista saada avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.
Rinnemaa oli itse yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Tapahtui suuri tulonsiirto yhdistykseltä paikkakunnalle. Vanhuksemme saavat nyt asua nykyaikaisissa ja viihtyisissä tiloissa.
Teiden kunnossapito ja päällystys kuuluu toki valtiolle. Kunta voi kuitenkin lobata. Kerisalon maantien sekä vanhan viitostien päällystäminen Mutalan ja Tahkorannan välillä toteutui. Vanhan viitostien Tahkorannan ja Kuvansin välisen osuuden perusparannus- ja päällystyssuunnitelma oli valmiina.
Harmi, että se jäi jostain syystä toteutumatta eikä siitäkään ole vuosikymmeniin mitään kuulunut. Tiellä on koululaiskuljetusta ja muutenkin liikenne erityisesti Kuvansin ja Hynnilänsaaren tienristeyksen välillä on vilkasta.
Sen ajan kuntasuunnitelmista paljon toteutui. Kaikkia tavoitteita ei toki saavutettu. Vuosien 1992–1996 kuntasuunnitelmassa väkiluvun tavoitteeksi vuodelle 2000 asetettiin 6800 kun se vuonna 1990 oli 6 400. Nyt väkiluku on 4 600. Kirjastolle ei rakennettu omaa taloa eikä lukion ja maatalousoppilaitoksen suunniteltu yhteistyö pelastanut maatalousoppilaitosta lakkauttamiselta.
Toivon nykyisille luottamushenkilöille viisautta kehittää kuntaamme edelleen. Veroprosenttimme on nyt 21,25. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tulee se Joroisissa olemaan ensi vuonna yhdeksän tai sen alle. Kyllä sillä pärjää, sillä kunnalla ei ole kohtuuttomasti velkaa ja vanhukset ja sairaat hoitaa hyvinvointialue.