Nimellä Jaakko Kuronen: Pidämmehän huolen, että käytämme äänioikeuttamme Joroisten kunnan hyväksi aluevaaleissa

Jaakko Kuronen

Tulevat aluevaalit tekevät omalta osaltaan historiaa suomalaisen demokratian ja kunnissa tarjottavien palveluiden osalta. Tammikuussa toimitettavat vaalit ja niillä valittava valtuusto tulee jatkossa päättämään kuntien suurimmista palveluista. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä niiden mukana siirtyvä pelastustoimi näyttelevät jo budjetinkin näkökulmasta noin kahta kolmasosaa joroislaisten palveluista.

Lisäksi siirtymässä on kuntouttava työtoiminta. Viimeksi mainitun järjestäminen on pitkälle hämärän peitossa. Lienee varmaa on se, että paja Joroisissa jatkuu mutta hallintotapa on vielä epäselvä.

Aluevaalien vaalijärjestelmä on samankaltainen kuin esimerkiksi kuntavaaleissa. Nyt vain alueena on koko Pohjois-Savon hyvinvointialue. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että läpi menee 69 ehdokasta puolueiden vertailulukujen mukaisessa järjestyksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että joroislaisen ehdokkaan pitäisi saada oman listansa ehdokkaista riittävä määrä ääniä ollakseen tuon 69 ehdokkaan joukossa.

Vaarana on, että äänet pienessä kunnassa jakaantuvat voimakkaasti ja yksikään ehdokas ei pääse läpi. Näissä vaaleissa yksittäisen kunnan äänestysaktiivisuus voi nousta todella suureen arvoon. Pidämmehän siis huolen, että käytämme äänioikeuttamme kuntamme hyväksi.

Paikalliset pankkipalvelut ovat selkeästi joroislainen paikallinen vahvuus. Tästä on kiittäminen viisaita päättäjiä ja päätöksiä vuosien saatossa, kun milloin minkäkin konsernin toimesta Joroisten pankkia on haluttu sulauttaa varoineen osaksi isompaa kokonaisuutta.

Viimeisimpänä pankista erottautunut Oma Osuuskunta on ollut loistava esimerkki siitä, miten paikkakunnalta kerätty varallisuus on saatu hyödyttämään omaa kuntaa ja sen kehittämistä. Saamme aidosti olla ylpeitä Oma Osuuskunnasta sekä Oma Säästöpankista, jotka tarjoavat lähipalvelua asiakkailleen laajoilla aukioloajoilla.

Kuntastrategian tekeminen on käynnistynyt uuden kunnanvaltuuston toimesta. Lokakuussa aloitettu työ on tarkoitus saattaa seuraavaksi sellaiseen vaiheeseen, että strategialuonnosta tai sen osia voitaisiin saada kuntalaisten, kunnan työntekijöiden sekä paikallisten yrittäjien kommentoitavaksi.

Tavoitteena on, että aineistosta tuotetaan materiaali, johon kerätään kommentteja ja huomioita edellä mainituilta tahoilta sähköisen kyselyn avulla. Myös paperinen vastausmahdollisuus järjestetään. Tuleva kuntastrategia on tarkoitus käsitellä lopullisesti tulevan kevään aikana.

Elinkeinoelämän ja kunnan yhteistyötä on lähdetty määrätietoisesti kehittämään. Kunnanhallitus yhdessä johtavien viranhaltijoiden kanssa tekee vuoden aikana yritysvierailuita siten, että kevääseen mennessä kaikki keskisuuret yritykset olisivat tulleet tutuksi hallitukselle ja samalla tietenkin uusi hallitus ja kunnanjohto tutuksi yrityksille.

Tämän jälkeen haluaisimme järjestää pienemmille toimijoille mahdollisuuden tulla esittelemään yritystoimintaa kunnanhallitukselle. Syksyn 2022 aikana tarjoamme päiviä ja aikoja, jolloin millä tahansa toimijalla tai yrityksellä on mahdollisuus esitellä toimintaansa.

Kuntalain mukaisesti kunta ei voi tukea yrityksiä taloudellisesti tai taata yritysten lainoja, mutta kunta voi muuten aktiivisesti tukea, neuvoa ja mahdollistaa elinkeinoelämän kehittymistä ja yritystoiminnan kasvua paikallisesti.

Kuntatalouden päällä leijuu paksuhko epätietoisuuden verho. Vuosien 2021 ja 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon menot tulevat vaikuttamaan merkittävästi valtionosuuksiin vuodesta 2023 alkaen. Mikäli kunta on pystynyt järjestämään palvelunsa keskimääräistä edullisemmin, hyötyy kunta tästä myös taloudellisesti.

Mikäli kustannukset ovat keskimääräistä suuremmat, menettää kunta myös enemmän valtionosuuksia. Joroisten kannalta huolestuttavinta on se, että ns. normaaliin kustannustasoon on ainakin vuoden 2021 osalta tulossa jopa 10 prosentin kustannusnousu. Myös vuosi 2022 vaikuttaa kustannusten osalta huolestuttavalta. Näin ollen valtionosuuksia vuodesta 2023 alkaen on vielä mahdotonta arvioida.

Positiivinen tekemisen meininki meillä kuitenkin kunnassa on. Lapsia syntyy tämän vuoden aikana noin 40, joka on puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Varhaiskasvatuksessa on täyttä ja myös koulujen tilat ovat tehokkaassa käytössä.

Itäsuomalaisiin pieniin kuntiin verrattuna meillä menee Joroisissa hyvin. Annetaan tämän näkyä ja luodaan yhdessä uusia yhteisiä matalankynnyksen toimintoja ja tapahtumia, joissa kuntalaiset pääsevät harrastamaan ja kohtaamaan toisiaan.

Kunta tarjoaa yhdistyksille maksuttomat kokoustilat ja liikuntatilat, joille toivotaan paljon erilaista käyttöä. Kuntamme ehdoton vahvuus on yhteisöllisyys, jonka varaan on hyvä rakentaa myös tulevaisuutta.

Kirjoittaja on Joroisten kunnanjohtaja.

Kommentoi