Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sai siunauksensa eduskunnalta kesäkuussa. Ainakin 15 vuotta ehti kulua ja kehittämisrahaakin on valunut kunnille satoja miljoonia eri vuosina.
Nykyisen uudistuksen voimaanpanolaki tuli voimaan heinäkuun alussa ja useat sairaanhoitopiirit ovat asettaneet väliaikaiset toimielimet huolehtimaan hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta välttämättömistä toimista ja valmistelusta. Väliaikainen toimielin toimii hyvinvointialueen ylimpänä päätöksentekoelimenä, kunnes aluevaltuustot ja niiden asettamat aluehallitukset aloittavat toimintansa.
Pohjois-Savon väliaikaisessa toimielimessä Joroinen-Varkaus näkökulmaa tuovat esille varkautelaiset viranhaltijat, Reetta Kettunen ja Timo Tuunainen.
Joroislaisten sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 1.1.2023 lukien. Samassa yhteydessä opiskeluhuollon palvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut, kootaan yhden järjestäjän vastuulle hyvinvointialueelle. Edellä mainittu kokonaisuus on parasta-aikaa lausuntokierroksella kunnissa elokuun loppuun saakka.
On tärkeää, että kuntalaisen sote-palvelut toteutuisivat johdonmukaisesti yhden luukun periaatteella. Asiakkaan pompottelua ammattihenkilöltä toiselle ei enää pitäisi jatkossa tapahtua. Palvelun kokonaisuus ei saisi pirstaloitua kohtuuttomasti elämänkaaren eri vaiheissa.
Mitä uudistus tavoittelee? Sote-uudistuksella parannetaan ihmisten peruspalveluja. Lupaus ei vielä avaudu kovinkaan paljon kuntalaisille.
On tärkeää, että kuntalaisen sote-palvelut toteutuisivat yhden luukun periaatteella.
Tällä hetkellä tiedetään, että Pohjois-Savon hyvinvointialue, kuten muutkin alueet, tulevat suunnittelemaan toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan alueen väestön tarpeita. Perustason palveluiden, esimerkiksi lääkäri- ja hoitajavastaanottojen, sosiaalityön, kotihoidon ja niin edelleen esteetön saatavuus ja saavutettavuus tulee varmistaa.
Lainsäätäjien mukaan jokainen hyvinvointialue velvoitetaan turvaamaan myös lähipalvelut. Lähipalveluiden tarve ja merkitys korostuu entisestään kunnissa, joissa eläkeläisten ja ikääntyvien määrän osuus väestöstä kasvaa.
Toimivat perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lähellä joroislaislaista ovat oikeus, mitä hyvinvointialueen uudistuksen edetessä on vaalittava. Sosiaali- ja terveysministeriön viesti on selvä; ”Uudistuksen tarkoituksena ei ole keskittää palveluita vaan turvata niiden saatavuus yhdenvertaisesti koko maassa.”
Joroisten kunnalle jää edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävä. Tuon mukaan Joroisten kunnan ja Pohjois- Savon hyvinvointialueen tulee toimia hyvässä vuorovaikutuksessa keskenään, jotta tämäkin tehtävä osana sote-palveluja ja toimintaa turvataan.
Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan kunnan asukkaalla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta hän saa julkiset palvelunsa. Hän voi myös yhteisymmärryksessä lähetteen tekevän lääkärin kanssa sopia erikoissairaanhoidon yksikön, mihin hän hakeutuu.
Jokainen hyvinvointialue velvoitetaan turvaamaan lähipalvelut.
Sote-uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapauslainsäädäntöä. Joroinen ostaa erikoissairaanhoidon palveluja vielä vuoden 2022 loppuun Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä. Asukkaalla säilyy valinnanvapaus.
Aikaa sote-uudistukselle on vähän ja tuleva puolitoistavuotta on varmasti työteliäs ja haastava viranhaltijoille, henkilöstölle sekä päättäjille. Merkittävää uudistuksessa on se, että kuntalaisilla on laillinen oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan, esimerkiksi hyvinvointialueen kansanäänestyksissä. Uskon, että muutos johtaa aina johonkin parempaan, toivon ainakin kuntalaisten lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden edistämiseen.
Salme Viljakainen