Eduskunta hyväksyi juuri ennen juhannusta lain hyvinvointialueista. Maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joihin kaikki Suomen kunnat Helsingin kaupunkia lukuun ottamatta on jaettu.
Jokainen meistä tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluja. Niiden sekä pelastustoimen järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy Joroisten kunnalta Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Muutos on valtavan iso. Meitä jokaista läheisesti koskevat päätökset tulee tekemään aluevaltuusto Kuopiossa. Maakuntaverokin tuntuu tulevan. Sen käyttöönoton valmistelu alkaa elokuussa.
Aluevaltuustovaalit ovat jo sunnuntaina 23.1.2022. Uutena vaaliviranomaisena kullekin hyvinvointialueelle perustetaan aluevaalilautakunta. Sen tehtävänä on vahvistaa sekä ehdokasasettelu että vaalin tulos.
Ennakkoäänten laskennan sekä vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan suorittaa kunnan keskusvaalilautakunta. Valtiollisissa vaaleissahan näin ei ole, vaan nuo tehtävät ovat vaalipiirilautakunnalla.
Joroislainen tuttavani totesi minulle: ”Minä en aluevaaleissa äänestä. Ei kiinnosta. Ei tule kiinnostamaan montaa muutakaan. Äänestysprosentti tulee olemaan hyvin pieni.”
Vapaan maan vapaalla kansalaisella on tietysti aivan samanlainen oikeus olla äänestämättä kuin äänestää. Ei häntä tekemästään päätöksestä tule paheksua.
Joroislaisten ääni tulisi saada Kuopiossa kuulumaan.
Toivottavasti hän kuitenkin päätöksensä pyörtää ja äänestää, sillä tärkeät vaalithan nämä ovat. Joroislaisten ääni tulisi saada Kuopiossa kuulumaan.
Äänestysprosentin laskeminen ja ihmisten vähäinen kiinnostus poliittiseen päätöksentekoon on ammattipoliitikkojen jatkuva huolen aihe. He eivät voi mitenkään ymmärtää, että monissa vaaleissa yli puolet äänioikeutetuista Joroisten viime kuntavaalien tavoin jättää äänioikeutensa käyttämättä. Heille politiikka on työ ja monesti intohimo.
Poliitikot ovat yrittäneet monia keinoja äänestysprosentin nostamiseksi. Viime vuosikymmenen alun opetusministeri, koulutukseltaan yhteiskuntatieteilijä, halusi kansalaisten tietämyksen kasvattamiseksi lisätä peruskoulun yhteiskuntaopin tuntimäärää.
Ministeriön ja opetushallituksen virkamiehet kohottelivat kulmiaan, sillä mitään suunnitelmia tällaisesta ei ollut. Mutta kun ministeri asiaa ajoi, opiskelevat Suomen peruskoululaiset nyt yhden viikkotunnin enemmän yhteiskuntaoppia kuin vajaa kymmenen vuotta sitten.
Presidentti Mauno Koivisto totesi aikoinaan osuvasti: ”Poliitikot tekevät yleensä kaksi virhettä. He yliarvioivat ihmisten kiinnostuksen poliittisiin asioihin, ja toiseksi he aliarvioivat ihmisten kyvyn ymmärtää politiikkaa.”
Kirjoittaja on Joroisten keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja.