Kun aloitin kevätyöt pelloilla, tein videon muokatessani kauramaata ja liitin siihen Neljän ruusun biisin Meidän maa. Samoihin aikoihin erääseen toiseen videoon liitin Valvomon laulun Mikä kesä?.
Tätä kirjoittaessa on Eino Leinon, runon ja suven päivä. Mikä näitä hyvinkin eri sarjoista poimittuja teoksia, Leinon Nocturnea, Kode Koistisen Meidän maata ja Alex Keskitalon Mikä kesää yhdistää?
Itse näen niissä jokaisessa viitauksen maahan, sen hoitamiseen, sen antimiin. ”Tähkäpäiden päällä täysikuu”, ”Maa kaunis ja vakaa, aarteitaan meillekin jakaa”, ”Mut vielä vilja vihreänä kasvaa”.
Leinon runon ja nykyaikaa edustavien laulujen väliin mahtuu monta sukupolvea ja yli 100 vuotta. Ne ovat oman aikansa kuvia, taiteilijoiden tulkitsemaa suomalaista sielunmaisemaa. Vaikka yhteiskuntaa on myllertäneet monet käänteet tuona aikana, jotain koskettavaa on säilynyt aikojen takaa.
Ilo ja onni siitä hetkestä mitä elämme, omasta maastamme ja samalla ajatus tulevasta. Tulevaisuus on tehtävä, on mentävä tulevaisuuteen eikä jäädä odottamaan sitä.
Nyt on aika nauttia kesästä, pienistäkin hyvistä hetkistä. Kerätä uusia voimia , vaihtaa ajatuksia kanssaihmisten ja esim kesäasukkaiden kanssa. Vuorovaikutus on meille kaikille tärkeää ja sen puuttuminen viimeaikoina näkyy meissä kaikissa.
Otetaan tukeva ote tulevaisuudesta, ollaan edelläkävijöitä eikä perässähiihtäjiä.
Pieni tauko tekee hyvää myös yhteisten asioiden hoidossa, olen sen aiempina kesinä huomannut. Nyt pieni tuumaustauko on vielä tärkeämpi, koska lomien jälkeen alkaa uusi valtuustokausi ja sen myötä uusin voimin ja ajatuksin Joroisten kunnan tulevaisuuden tekeminen.
Ei siis saa jäädä odottamaan vaan aletaan tekemään tulevaa. Strategian päivitys on esillä jo syksyllä. Toivottavasti siihen löytyy uusia näkökulmia, jotain sellaista, josta joku hermostuu! Se on nimittäin varma merkki siitä, että jotain uutta olisi tapahtumassa.
Otetaan siis tukeva ote tulevaisuudesta, ollaan edelläkävijöitä eikä perässähiihtäjiä. Jätetään se savolainen vaatimattomuus, epäonnistumistakin kerkee pohtimaan sen jälkeenkin eikä ennen kuin mitään on edes yritetty.
Niin, mikä kesä? Säät vaihtelee, ilmasto muuttuu.Vaikea välillä hahmottaa kummasta aina kyse.
Heti kylvöjen aloituksen jälkeen alkoi kahden viikon sadekausi, joka hyödytti kyllä syysviljojen ja varsinkin nurmen kasvua mutta loput kevätkylvöt ja istutukset viivästyi.
Myös uusintakylvöjä tehtiin koska oraat hukkuivat peltoon. Jo kesäkuun alkupuolella myös tuholaisista tehtiin havaintoja, kirvoja oli torjuttava jopa viljakasvustoista.
Kesäkuusta puolestaan tulikin Suomen mittaushistorian lämpimin eikä heinäkuukaan lämpöä ole säästellyt. Tulee mieleen ne kuuluisat lapsuuden kesät, jolloin aina paistoi aurinko ja oli lämmintä.
Jos seuraavan 10 vuorokauden sääennuste toteutuu, se tarkoittaa heinäkuullekin ennätyksellistä hellepäivien määrää. Otetaan ilomielin vastaan nekin, jos ovat tullakseen.
Hyvää kesänjatkoa kaikille ja muistetaan osallistua tapahtumiin – opetellaan elämään koronan kanssa!
Kirjoittaja on Joroisten kunnanhallituksen puheenjohtaja (kesk.).