Nimellä Raimo Salkinoja: Luettelin lähetekirjeistä ennakkoäänestäneiden nimiä, ja Jenny Paukkunen viivaili lyijynällä sitä mukaa nimiä vaaliluettelosta yli

Raimo Salkinoja on työskennellyt Joroisten keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana vuodesta 1984. Mari Kosonen

Raimo Salkinoja

Vuosina 2021–2024 tulee olemaan viidet vaalit. Kesäkuun 2021 kunnallisvaalien jälkeen on vuonna 2022 tarkoitus pitää maakuntavaalit. Eduskuntavaalit ovat vuonna 2023. Vuonna 2024 valitaan Sauli Niinistön seuraaja ja pidetään EU-vaalit.

Olen ollut Joroisten keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana yhtäjaksoisesti vuodesta 1984 alkaen. Silloin kunnassa oli 13 äänestysaluetta: Kaitainen, Katajamäki, Kerisalo, Kiekka, Kirkonkylä, Kolma, Kuvansi, Maavesi, Lahnalahti, Saari, Savuniemi, Tahkoranta ja Vättilä. Vaalit olivat kaksipäiväiset: sekä sunnuntaina että maanantaina äänestettiin.

Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimi vuonna 1984 vankan kokemuksen pohjalta kunnansihteeri Jenny Paukkunen. Jokaisella oli oikeus ennen vaaleja käydä varmistamassa äänioikeutensa virastolla. Jenny päivysti virastolla iltamyöhäiselläkin, koska laki määräsi pitämään luettelot valvonnan alaisena tarkastusta varten nähtävänä iltakahdeksaan asti.

Kaikki tehtiin manuaalisesti. Luettelin lähetekirjeistä ennakkoäänestäneiden nimiä, ja Jenny viivaili lyijynällä sitä mukaa nimiä vaaliluettelosta yli. Kunnallisvaalien vertaisluvut laskimme käsin vain laskukonetta hyväksi käyttäen.

Valtava edistysaskel oli laskentaohjelma, jonka teimme paikallisesti. Syötimme sinne ehdokkaiden saamat äänet ja kas kummaa: ohjelma tulosti valtuustoon valittujen nimet.

Valtiollisissa vaaleissa äänestysliput piti viedä vaalien jälkeen vaalipiirin keskusvaalilautakuntaan. Laki sanoi, että puheenjohtaja ja joku lautakunnan jäsen vievät ne. Niinpä sitten ajelimme varapuheenjohtajan kanssa toinen toisiamme vartioiden äänestysliput sisältävä paketti auton takapenkillä Mikkeliin, pyysimme kuitin paketin luovutuksesta ja toimme sen Joroisiin vaaliasiakirjoihin liitettäväksi ja kunnan arkistossa säilytettäväksi.

Aika alkoi ajaa pienten äänestysalueiden ohi. Lainsäätäjä alkoi olla huolestunut vaalisalaisuuden vaarantumisesta. Jos äänestysalueella oli kovin vähän äänestäjiä, alkoi olla helppo vaalituloksen jälkeen päätellä, kuka ketäkin oli äänestänyt.

Lainsäätäjä ei puuttunut kunnan äänestysalueiden määrään mutta sääti, että jos äänestäjien määrä oletettavasti on alle 50, on äänestysliput yhdistettävä toisen pienen äänestysalueen lippujen kanssa. Näin teimme monta kertaa.

Vaalilautakuntiinkin alkoi olla vaikea saada jäseniä. Siksi esitimme kunnanhallitukselle vuonna 1988, että äänestysalueita vähennetään. Valtuusto päättikin 18.1.1993 äänin 15–11, että kunta jaetaan kuuteen äänestysalueeseen.

Kun niitä mielestämme vieläkin oli liikaa, esitimme hallitukselle vuonna 1999 määrän karsimista siitäkin. Valtuusto päätti 17.3.2003 niiden määräksi viisi. Lopulta kunnasta muodostettiin yksi äänestysalue valtuuston 25.3.2013 tekemällä päätöksellä. Yksipäiväisiksi kunnallisvaalit muuttuivat vuonna 1992.

Puoluesihteerit linjasivat 6.3.2021, että tämänvuotiset kunnallisvaalit siirretään koronan vuoksi kesäkuuhun. Siirtoa tässä tarkemmin käsittelemättä totean vain, että jos linjauksesta olisi päästy sopimukseen reilu viikko aikaisemmin, olisi säästynyt vaivaa ja rahaa.

Laki velvoitti kuuluttamaan vaaleista. Kunnat joutuivat julkaisemaan isot ilmoitukset lehdistössä.

Äänioikeutettuja vaalissa on lähes 4,5 miljoonaa. Oikeusministeriö joutui aloittamaan äänioikeusilmoitusten tulostamisen ja lähettämisen. Niitä ehdittiin tulostaa 630 000 kappaletta ja osa lähettääkin. Kustannukset olivat 430 000 euroa.

Jos Suomessa voisi äänestää netissä, siirtoa ei olisi tarvinnut tehdä. Nykyisenkaltaista koti- ja laitosäänestystä ei tarvitsisi järjestää. Äänestysprosentti saataisiin nousemaan.

Tietojenkäsittelytieteen tohtorit keskustelivat nettiäänestyksen turvallisuudesta Helsingin Sanomissa helmikuussa 2021. Turun yliopiston Antti Lamppula esitti nettiäänestyksen pikaista käyttöönottamista. Helsingin yliopiston Mikko Särelä näki vaarana sen, että hyökkääjä voi teoriassa tunkeutua haittaohjelman välityksellä äänestäjän laitteelle ja muuttaa äänen ennen kuin se lähetetään äänestysjärjestelmään.

Tuollainen vaara lienee todellakin varsin teoreettinen. Virossa on voinut äänestää netissä jo vuodesta 2005 alkaen. Kaikki on sujunut hyvin. Tuntemani virolaiset ovat tottuneet siihen pitäen sitä luonnollisena äänestystapana. Siinä ei nähdä mitään ongelmia.

Oikeusministeriön työryhmä selvitti nettiäänestyksen käyttöönottoa vuonna 2017. Silloin työryhmä esitti, että nettiäänestystä ei otettaisi käyttöön. Vakavana riskinä nähtiin muun muassa se, että henkilö saattaa joutua äänestämään painostuksen alaisena.

Työryhmä pelkäsi, että esimerkiksi kodeissa äänestettäessä aviopuoliso saattaa painostaa äänestämään tiettyä ehdokasta. Virossa tämä riski on otettu huomioon niin, että henkilö voi muuttaa ääntään ensimmäisen äänestyksen jälkeen. Viimeinen mahdollisuus muuttaa ääntään on vaalipäivä, jolloin äänestetään perinteisesti äänestyslipuilla.

Luonteva aloitus nettiäänestykseen siirtymiselle olisivat kunnallisvaalit vuonna 2025 tai viimeistään 2029. Vieläkö tällä vuosikymmenellä näen sen, että joroislaiset äänestävät netissä? Mielelläni sen näkisin.

Kirjoittaja on Joroisten kunnan keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja.

Kommentoi