Mielipide Salme Viljakainen: Joroisilla tulee olla selkeä visio lähipalveluista, jos Pohjois-Savon hyvinvointialue käynnistyy lähikuukausina

Salme Viljakainen

Kovin laihaksi jäi entisen sote-johtaja Seppo Lehdon analyysi (Warkauden Lehti 24.4.) Joroisten osalta ”sote-menestystarinassa”. Varkaus on kuitenkin Joroisten sote-palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuussa oleva taho.

Joroisten talousarviokirjasta on strategiset raamit sote-palveluille, euroina noin 19 miljoonaan euroa vuonna 2021. ”Sote-peruspalvelut säilyvät vauvasta vaariin lähipalveluna Joroisissa” on menneen talven lumia ja uusin strategia odottaa päivitystä.

Joroisilla tulee olla selkeä visio lähipalveluista, jos Pohjois-Savon hyvinvointialue käynnistyy lähikuukausina. Kunnan edunvalvojien tulee olla hereillä ja aktiivisia asukkaidemme sote-palvelujen turvaajina.

Sote-nettomenojen kasvuvauhti on ollut varsin maltillista useiden vuosien aikana, vertailu taulukossa. Vuoden 2020 tilinpäätöstiedot puuttuvat.

Talouden hoito ja päätökset ovat olleet oikeasuuntaisia ja sote-henkilöstö on tehnyt hyvää tulosta. Hoito- ja hoivapalvelujen painopistettä on muutettu avohoitopainotteiseksi ja vuodeosaston paikkamäärän vähennyksestä tulleet säästöt ovat mahdollistaneet ikääntyville laadukasta asumispalvelua.

Palveluseteli on helpottanut myös monen ikääntyvän arkea erilaisin tukipalveluin.

Joidenkin avosairaanhoito- ja tukipalvelujen keskittäminen on nyt konsultin säästölistalla. Tarkkailua vaativat potilaat menevät jo Varkauteen.

Röntgenpalveluja saa parina päivänä, ja äitiysneuvola- ja toimistopalvelujen tarvetta kartoitetaan.

Ikärakenteen muutos vähentää luonnollisesti tiettyjen terveys- ja tukipalvelujen kysyntää paikallisesti.

Sote-lähipalveluja tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen, ketterää kehittämistä ja paikallista joustoa unohtamatta.

Joroisten erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset/asukas ovat (taulukon 2) mukaan pysyneet hallinnassa (vuoden 2020 luvut puuttuvat).

Potilaita on ohjautunut jatkohoitoon Essoteen sekä KYSiin. Omalla vuodeosastolla on ollut jatkohoitoyksikkönä erikoissairaanhoidonkustannuksia pienentävä vaikutus.

Kotisairaalatoimintaa on jo kehitetty Joroisissa ja tilapäisenä palveluna se toimii, jos se täyttää tietyt lääketieteelliset ja hoidolliset ehdot. Olen skeptinen, voiko se olla sairaalatasoisen hoidon vaihtoehto?

Kuntouttava lyhythoito on Joroisissa laadukasta ja asiakkaat ovat tyytyväisiä.

Eikö monipuolista kuntouttavaa palvelua voisi ”jatkojalostaa”. Haastankin kuntalaiset ideoimaan!

kuntavaaliehdokas (kesk.)

Kommentoi