Mieleeni tulee kirjoittelut ja keskustelut 2015, jolloin muun muassa Pauli Räsänen ehdotti (WL 30.9.2015) suurta harkintaa, varovaisuutta ja valvontaa kunnanvaltuustolle taloudenpidossa ja investoinneissa. Pauli latoi selkeää vastuullista yritysjohtajan tekstiä, jonka ydin oli muuttaa holtiton taloudellinen tuhlailu ja suunnittelematon toiminta investointien ja remonttien kohdalla. Hän mainitsi myös, ettei Energialaitoksesta saatuja rahoja pidä huiskia, vaan tarvitaan malttia.
”Niin kävi taas”, kirjoittaa Pauli taas (JL 29.4.2021). Historia toistaa itseään, vauhti on kova valtuustolla, kun hävitetään 300 000 euroa vuositasolla ja 1,5 miljoonaa viisi vuotta tasolla ilman perusteita parantaa joroislaisten terveydenhoitoa tarvitsevien palvelua. Rahaa on siis poltettu!
Hyvä Kylä -projektin yhteydessä 2015 syntyi strategia, joka perustui visioon, jossa Joroisten kunta on itsenäinen 2031, jolloin se täyttää 400 vuotta. Tarkasti hoidettu tasapainoinen talous on ehdoton edellytys visiolle.
On kohtuulista kuulla nyt kunnanjohtajaehdokkaiden ja valtuustoehdokkaiden selkeä kanta: millä edellytyksillä he näkevät Joroisten kunnan selviävän 2031 juhlimaan itsenäisyyttään kunnan täyttäessään 400 vuotta? Mitä sanoo kunnanjohtaja?
Epäilen, tiedetäänkö kunnan johdossa, mitä rahalla oikeasti tehdään tai mitä sillä saadaan aikaan. Onko jalat maassa? Kunnan johto ja esimiehet ovat palvelutuotannon, eivät johtamisen saatikka talousasioiden asiantuntijoita niin kuin yritysjohtajat. Tämä on johtanut resurssien ailahtelevaan ja tehottomaan käyttöön suunnittelussa sekä konsulttien käyttöön ”nippeliasioissa”.
Kunta ei maksa veroja, ei tavoittele voittoa eikä jaa osinkoa. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kunnan pitää pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Valtion korona tuki (Joroinen 1,15 miljoonaa euroa), joka saatiin 2020 tilinpäätökseen, ei ole onnistumisen tai ammattitaidon mittari.
Kunta on syömässä tulevien sukupolvien hyvinvointiaan ja rahavarojaan hallitsemattomalla talouden hoidolla esimerkiksi tuhlaamalla realisoitua omaisuutta (esimerkiksi Joroisten Energialaitos) harkitsemattomilla ja tarpeettomilla päätöksillä, johon ”vuodeosaston jatko” kuuluu, koska se ei paranna yhdenkään joroislaisen terveydenhoitoa tai elämän laatua.
Yrityksillä ei ole samanlaista talouden hoitoa, koska yritysjohto istuu omalla persuuksellaan tuleen.
Vuodeosaston tapaus osoittaa harkitsematonta tuhlailua, joka on nyt mahdollista kun kassaan on tullut yllättäen rahaa, enin osa valtion koronatukea. Rahat on kuitenkin helppo tuhlata ailahtelevalla ja suunnittelemattomalla talouden hoidolla.
Yritysjohtajana olen huolestunut, toteutuuko 2015 tavoitteeksi otettu visio itsenäinen Joroinen vuonna 2031 sen täyttäessä 400 vuotta.
Toivon, että joroislaiset valitsevat valtuuston ja uuden kunnanjohtajan, jotka sitoutuvat itsenäisen Joroisten visioon 2031.
Kun Joroisten toimintaympäristö ja rakenteet muuttuvat yhä monimutkaisemmaksi ja muutokset ovat nopeampia ja ennalta arvaamattomampia, sitä keskeisemmäksi Joroisten menestykselle muodostuu sen kyky luoda oma tulevaisuus.
Hyvä visio auttaa strategioiden toteutusta, se on osa strategian prosessia. Visio on Joroisten tulevaisuuden tahtotila. Visio on arkijohtamisen peruskivi.