Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin yhteinen väkivaltaa ehkäisevä työryhmä sai pyynnön muistutella vanhempia siitä, mikä on väkivaltaa ja mistä saa apua.
Usein kun puhutaan väkivallasta, tulee ensin mieleen fyysinen väkivalta ja toisen ihmisen lyöminen. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lyöminen, töniminen tai väkivalloin paikallaan pitäminen, niin että toiseen sattuu tai toistuva hoidon laiminlyönti. Myös tukistaminen on fyysistä väkivaltaa ja väärin lasta kohtaan. Lapseen vaikuttaa haitallisesti, jos hän joutuu näkemään tai kuulemaan tilanteita, joissa esimerkiksi toinen vanhemmista käyttää väkivaltaa toista vanhempaa kohtaan.
Myös henkinen väkivalta, jota on esimerkiksi haukkuminen ja mitätöinti tai uhkailu esimerkiksi fyysisellä väkivallalla tai toisista ihmisistä eristäminen voi aiheuttaa erilaista oireilua lapsessa tai nuoressa.
Kolmas väkivallan muoto, jonka kohteeksi myös lapsi tai nuori voi joutua on seksuaalinen väkivalta. Se on usein ensin mieleen tulevan raiskauksen tai seksuaalisen ahdistelun tai hyväksikäytön lisäksi sitä, jos lapsi joutuu kuulemaan tai näkemään seksuaalisia asioita mitkä eivät ole hänen kehitystasolleen hyväksi.
Kemiallisesta väkivallasta puhutaan, jos lapselle tai nuorelle annetaan rauhoittavia lääkkeitä ilman lääkärin määräystä tai päihteitä. Myös se, jos määrättyjä lääkkeiden antamista tai muuta hoitoa laiminlyödään, on väkivaltaa lasta tai nuorta kohtaan.
Taloudellisen väkivallan tai rikoksen kohteeksi nuori tai lapsi voi joutua, jos hänen tavaroitaan tuhotaan tai häntä estetään käyttämästä omia tavaroitaan. Tällaista taloudellista väkivaltaa voi tulla esiin esimerkiksi koulussa, jos toiset piilottelevat tai tuhoavat lapsen tavaroita niin sanotun koulukiusaamisen yhteydessä.
Uskonnollinen tai vakaumuksellinen väkivalta voi olla uskonnollisilla säännöillä pelottelua, uhkailua ja painostamista.
Kuritusvälivalta ilmoituksia tekevät yleensä lasten kanssa työskentelevät, mutta myös yksityishenkilöt. Poliisin on sille tehdyn ilmoituksen perusteella selvitettävä vähintään se, onko asiassa syytä epäillä rikosta. Jos asiassa on syytä epäillä rikosta, poliisi aloittaa esitutkinnan.
Esitutkinnassa pyritään selvittämään mahdollisimman aukottomasti mitä on tai ei ole tapahtunut, muun muassa kuulemalla sekä lasta itseään että muita osallisia. Mikäli lapsen vanhemmat ovat epäiltyinä, he eivät voi edustaa lastaan. Tällöin lapselle haetaan niin sanottu edunvalvojan sijainen, joka valvoo lapsen etua huoltajien sijaan.
Esitutkinnan päätyttyä asia siirretään syyttäjälle syyteharkintaan. Lapseen kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä harkitsee, tuleeko asia viedä oikeuteen. Lopullisen ratkaisun asiassa antaa viime kädessä siis tuomioistuin.
Kuritusväkivallan lisäksi lapset voivat kohdistaa väkivaltaa toisiinsa. Niin sanottu ankkuritoiminta pyrkii selvittämään tällaisia lasten keskinäisiä, myös perheen sisäisiä, tekoja. Tässä toiminnassa on poliisin lisäksi mukana myös sosiaalitoimen sekä nuorisotyön ammattilaisia. Myös jo 15 vuotta täyttäneiden alaikäisten epäillyt rikokset pyritään ohjaamaan erikoistuneiden ankkuritutkijoiden hoitoon.
Poliisin tehtävänä on rikosten selvittäminen ja tekijöiden vastuuseen saattaminen. Lapsiin kohdistuneissa rikoksissa korostuvat rikoksen selvittäminen ja rikollisen toiminnan lopettaminen.
Jos vanhempana koet, että keinot eivät enää riitä ja väkivaltaiset teot hiipivät mieleen tai läheisesi käyttää sinuun tai lapsiinne väkivaltaa, lapsenne toisiinsa tai läheisiään kohtaan – haethan apua. Asian voi ottaa puheeksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen palveluissa, neuvolassa tai koulun ammattilaisten kanssa. Lapsiperheiden neuvontaan ja ohjaukseen voi soittaa arkisin klo. 8-16 p. 044 4442242. Joroisten kunnan kotisivuilta löytyy myös sähköisiä yhteydenottokanavia, pyydä apua- nappi ja Klinik-asiointipalvelu. Kaikki ammattilaiset ovat vaitiolovelvollisia, sekä velvollisia auttamaan teitä.
Jos joku perheen jäsenistä joutuu väkivallan kohteeksi, akuuttiin tilanteeseen on saatavilla apua hätänumerosta 112. Väkivallan uhan alla elävä tai väkivaltaa kohtaava henkilö voi hakea apua myös turvakodista. Joroisen kuntaa lähimmät turvakodit sijaitsevat Kuopiossa, Mikkelissä ja Joensuussa. Turvakotiin mennessä on hyvä pyrkiä ottamaan lapset mukaan. Turvakodin palvelut ovat ilmaisia.
Joroisten ja Varkauden lähisuhdeväkivaltaa ehkäisevän työryhmän puolesta,
Taru Piiroinen Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Harri Hauhia rikoskomisario Itä-Suomen poliisi Tiina Mikkonen-Reponen sosiaalityöntekijä Lapsiperheiden neuvonta ja ohjaus