Nimellä Sirpa Hytönen: Päätöksenteossa pitää antaa tilaa erilaisille ajatuksille ja näkökulmille, eikä niitä saa nautraa puoliavoimesti hiljaisiksi

Sirpa Hytönen

Kun neljä vuotta sitten jäin pois paikallispolitiikasta päätin, että jätän samalla sen, ja kunnan asioiden, julkisen kommentoinnin. Aika hyvin on päätös pitänyt mutta nyt, tulevia kuntavaaleja odotellessa, en enää pysty pidättäytymään.

Jo aiempien vaalien yhteydessä minua on ihmetyttänyt se, että ehdokaslistoille ilmaantuu kaikenmaailman koijjareita. Siis henkilöitä, jotka on oikeudessa epärehellisyydestä tuomittu. Varsinkin Joroisten kokoisessa kylässä, jossa ehdokkaita on kohtuullisen vähän, heidän taustansa olisi helppo selvittää.

Monesti taustojen selvittämättömyyttä puolustellaan puolueissa ehdokassopimuksella, jossa henkilö vakuuttaa, ettei häntä ole tuomittu rikoksesta, tai ettei hänellä ole tutkinnassa meneillään rikokseksi luokiteltavia asioita.

Jos henkilö on jo valmiiksi vilunki, niin kuka tosissaan uskoo, että hän ehdokassopimusta allekirjoittaessaan hövelisti kertoisi vaikkapa sen, että yritinpä tuossa vähän jekuttaa veroviranomaisia, mutta ne peijjoonit saivat minut kiinni petoksesta. Tai että vetäisin parin promillen humalassa autolla pöpelikköön ja odottelen nyt, että minkälaista syytettä sieltä pukkaa.

Koijjari-ongelma ei ole iso, mutta vanha totuuskin sen tietää, että jo yksi mätä omena pilaa koko korin.

Sinänsä kuntapolitiikka on mielenkiintoisessa murrosvaiheessa.

Valtuustopaikkojen vähentyessä valtuusto olisi väistämättäkin muuttunut, mutta monen vanhan jermun poisjääminen tuo todellisen mahdollisuuden uusien kasvojen läpimenoon.

Sen myötä voisi myös odottaa, että päätöksenteossa annetaan tilaa erilaisille ajatuksille ja näkökulmille, eikä niitä naurettaisi puoliavoimesti hiljaisiksi.

Uudistuvan valtuuston soisi entistä pontevammin muistavan sen kristallinkirkkaan perusperiaatteen siitä, että kuntapolitiikissa hoidetaan meidän kaikkien asioita. Yhdessä. Avoimesti muihin päättäjiin ja kuntalaisiin päin. Ei klikeissä, eikä pienten piirissä.

Vallan määre ei ole se, kuinka paljon minä tiedän ja kuinka paljon jätän siitä tiedosta muille kertomatta.

Avoimuudesta puheenollen. Olisi kiva, jos avoimuuden periaatetta noudatettaisiin uuden kunnanjohtajan valinnassa. Katsottaisiin kaikki kortit kunnolla, ei suhmuroitaisi, eikä sorruttaisi helppoihin ratkaisuihin. Kunnanjohtajan valinnan tulee olla läpinäkyvä prosessi.

Siinä, kuten koko kunnan päätöksentekojärjestelmässä, tulee muistaa, että kunnanjohtaja ja kunnan päättäjät ovat asemassaan kuntalaisia varten.

Ja sitten vielä pikaisesti koronaan, kun siitä muuten on niin vähän puhuttu.

Monia kuntalaisia kuuluu huolettavan koronarokotusten muita alueita verkkaisempi eteneminen ja jotenkin epäselvä rokotusjärjestys.

Toisaalta kuuluu lievästi närkästyneitä pohdintoja siitä, että rokotteita ovat jonon ohi saaneet sellaiset henkilöt, joille ne eivät vielä kuuluisi. Jos tämä on totta, niin kuka ohituskaistan on mahdollistanut ja miksi? Tähän olisi mielestäni asiallista saada ihan ns. virallinen vastaus.

Kommentoi