Mielipide Satu Pyörälä: Kotkanpolun alueen metsähakkuu tehdään arvokkaalla harjualueella – Miksi ei puhuta jatkuvan kasvatuksen menetelmästä avohakkuiden sijaan?

Kirjoittaja kiinnittää huomiota Kotkanpolun alueen metsänhakkuisiin. Merja Turunen

Satu Pyörälä

Joroisten Lehden viime numerossa kirjoitettiin Kanavan maastossa aloitettavista metsätöistä. Alueella tehdään harvennushakkuita ja yhden hehtaarin alueelle myös avohakkuu.

Käytetyistä termeistä selviää, että metsää käsitellään perinteisellä tavalla, jolloin nyt harvennetulle alueellekin voi aikanaan tulla pääte- eli avohakkuu. Avohakkuisiin liittyy yleensä maapohjan muokkaus.

Hakkuita tehdään arvokkaalla harjualueella, joka on myös kunnassa monella tavoin tärkeä ulkoilualue. Hämmästyttävää on, ettei jutussa mainittu ollenkaan toisenlaista mahdollisuutta metsän käsittelyyn: metsän kasvatusta monirakenteisena eli jatkuvan kasvatuksen menetelmällä.

Tällaisella alueella jos missä sitä tulisi harkita, jotta vältyttäisiin maiseman ja kävelymaaston tuhoavilta avohakkuilta. Jatkuvassa kasvatuksessa voi myös paremmin jättää isoja säästöpuita maisemaa komistamaan.

Taloudellinen tulos voi kenties olla hieman huonompi, mutta metsän luontoarvoja ei voi mitata rahassa.

Kangasvuokkojen varjeleminen oli jutussa kovasti esillä. Ne ovat rauhoitettuja, mutta metsähakkuu ei ole niiden kasvupaikoilla kielletty - se on vain hyvästä tahdosta kiinni ja tässä tapauksessa ilmeisesti paikat kierretään.

Suosittelen kaikille metsäasioista kiinnostuneille vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandiapalkinnon saanutta kirjaa Metsä meidän jälkeemme.

Se käsittelee Suomen metsiä ja niiden hoitoa monipuolisesti ja kiihkottomasti.

Keskustelu