sunnuntai 8.12.2019 Kyllikki, Kylli

Lepää, liiku ja syö terveellisesti – Geriatri Tiina Harjulehto kertoi kuinka voi varautua vanhuuteen

Mari Kosonen
Geriatrian erikoislääkäri Tiina Harjulehto luennoi viime viikolle lukion auditoriossa. Varaudu vanhuuteen -luennon järjesti vanhusneuvosto.
Harjulehto on toiminut Joroisten vanhushoidossa konsultoivana lääkärinä vuodesta 2016 lähtien.

Eväitä elämäämme saamme perintötekijöistä, elintavoista ja ympäristöstä.
– Vaikka olisi saanut huonot geenit, voi pärjätä hyvin vaikka satavuotiaaksi, jos elintavat ovat kunnossa.
Hyviin elintapoihin kuuluu riittävä lepo, liikunta ja hyvä ravitsemus.
Unta tulisi saada seitsemästä kahdeksaan tuntia joka yö. Määrään lasketaan mukaan myös päiväunet.

Iän myötä uni muuttuu kevyemmäksi ja katkonaisemmaksi. Jos yöllä herää, Harjulehto kehottaa jäämään sänkyyn lepäämään silmät kiinni.
– Elimistö saa lepoa siinäkin.
Liikunnan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Sängyssä voi tehdä pitkältään rentoutusharjoituksia ja lantionkohotus liikkeitä. Kaikenlainen arjen liikunta, kuten esimerkiksi rappukävely, tekee hyvää.

Harjulehto kehottaa olemaan kiinnostunut omasta kropasta. Kaikilla on pikku kremppoja, mutta jos joku asia askarruttaa jatkuvasti mieltä, on syytä käydä lääkärissä.
– Jos vaiva pysyy tai voimistuu tai se alkaa häiritä.
Lääkärin antamia hoito-ohjeita on myös syytä kokeilla.
– Kannattaa ottaa lääkettä, vaikka edes pientä määrää, sekin monesti riittää.

Yhdessä tekeminen on mukavaa ja ruokakin maistuu yhdessä paremmalta kuin yksin.
Mikä sitten on hyvää ravintoa. Harjulehto on tullut siihen tulokseen, että välimeren tyyppinen ruoka on terveellistä.
Tällöin ruokavalioon kuuluu muun muassa vihanneksia, hedelmiä, marjoja, kalaa, kanaa, täysjyväviljaa, oliiveja, valkosipulia, öljyä ja vähän punaista lihaa.

Vettä olisi hyvä juoda ainakin se litra päivässä ja helteellä kaksikin litraa.
– Iän myötä janon tunne vähenee.
Pelkkä veden juonti ei kuitenkaan auta, jos vanhuksella on oksennus- tai ripulitauti. Silloin on juotava vaikka kivennäisvettä, mehua tai mustikkakeittoa.

Japanissa puhutaan ikigaista. Se on tunne siitä, että elämä on elämisen arvoista.
Tutkimuksen mukaan vahva ikigai on yhteydessä pidempään ikään ja parempaan terveyteen.
Positiivisen elämänasenteen merkitys kasvaa iän myötä. Harjulehdon opiskeluaikana hänen kurssitoverinsa teki tutkimusta satavuotiaista. Siinä todettiin heidän olevan hyväntuulisia, ja nauravan paljon.

Muistin alkaessa oikuttelemaan, on syytä hakeutua tutkimuksiin terveyskeskukseen.
Ongelmista kertoo jatkuva tavaroiden hukkaaminen ja niiden etsiminen.
– Rahapussi, kännykkä ja avaimet jää usein kotiin tai kahvinkeitin päälle.
Asiaa tutkitaan muistitesteillä, verikokeilla ja päänkuvauksella. Diagnoosin jälkeen tehdään hoitosuunnitelma ja tilannetta seurataan.

Sopivalla lääkkeellä voidaan hidastaa muistiongelmien etenemistä vuosia.
Muistisairaan kohdatessa on annettava hänelle aikaa, puhuttava lyhyin lausein ja selvästi ja keskusteltava mielellään kasvotusten. Jos kysymykseen ei saa vastausta, voi kysyä uudestaan eri tavalla.
Juristi ohjeistaa ihmisiä tekemään testamentin, edunvalvonta valtuutuksen ja kirjaamaan ylös hoitotahdon.
Muistiliitolta löytyy hoitotahtolomake, jonka voi tilata myös paperiversiona.

Jätä kommentti

*