sunnuntai 8.12.2019 Kyllikki, Kylli

Lapsena oleminen on suhde, ei vain ikä – Eriikka Jankko väittelee lapsen asemasta seurakunnassa

Eriikka Jankon väitöstilaisuus on huomenna perjantaina  syyskuun 27. päivänä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Sirpa Ylönen
Eriikka Jankko kipaisee kevyesti ylös Kotkatharjun rinnettä. Harju on tuttu, siellä hän kulki paljon jo lapsuudessaan.
– Harjut ja järvet ovat minun mielenmaisemaani, Jankko sanoo.
Lapsia, lapsena olemista ja lapsenkaltaisuutta hän on pohtinut viime vuosina paljon tehdessään Helsingin yliopistoon tohtorinväitöskirjaa Lapsi suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Väitöstilaisuus on 27. syyskuuta.
– Lapsikäsitteistön läpi voi lukea kaikki kirkon tekstit. Silloin luterilaisuuden ydin näyttäytyy hyvin erilaisena, Jankko sanoo.

Me kaikki olemme jonkun lapsia. Jankko toteaa, että lapsena oleminen on suhde.
Se, kenen lapsia ollaan, määrittää myös identiteettiä: ollaan perheen, heimon, kansakunnan lapsia. Tätä kautta voi syntyä myös ajatus meistä ja muista ja oman ryhmän paremmuudesta.
Kristillinen identiteetti syntyy siitä, että ollaan Jumalan lapsia. Jankko korostaa, että kaikki ovat Jumalan lapsia ja siksi samanarvoisia.
– Se on merkittävä näkökulma, miten katsotaan ihmisenä olemista ja lapsia, Jankko sanoo.
Tästä syystä hän ei pidä oikeana sitä, että uskonnolla perustellaan minkään ihmisryhmän vainoamista tai uskonnollista paremmuutta.
– Sitä kyllä kuulee, Jankko sanoo.
Vanhassa testamentissa voi poimia kohtia, joissa ihmiset jaetaan meihin ja muukalaisiin, mutta Raamattua lukiessa on syytä muistaa kokonaisuus ja konteksti. Jankko ei pidä siitä, että Raamatusta poimitaan yksittäisiä lauseita omien mielipiteiden tueksi. Hän kehottaa miettimään, mitä Jeesus tekisi?
– Haastaisin lukemaan kirkon ydintekstejä. Ne ovat rikkaita ja niissä on paljon asiaa, mutta niistä ei voi poimia irtoheittoja.

Lapsi nousi keskeiseksi Lutherin ajattelussa, ja Jankko on tutkinut paljon juuri Lutherin tekstejä tunnustuskirjoissa. Saksalainen Luther teki käsitteellisen innovaation. Kielessä, jossa on sanat voivat olla maskuliineja tai feminiinejä Luther otti käyttöön neutrista sanasta das Kind johdetun die Kindschaft, joka tarkoittaa lapsuutta suhdekäsitteenä..
– Myös opetuslapsi on hieno sana. Se ei viittaa sukupuoleen.
Lutherin kapinaan katolista kirkkoa kohtaan liittyy ajatus siitä, että lapsen kutsumus on arvokkaampi kuin luostarikutsumus, mutta se tarkoittaa myös lapsen kutsumuksen arvostamista.
– Avioliiton solmimisen jälkeen Lutherin teksteissä näkyy perhe-elämän vaikutus. Esimerkiksi katekismuksen Isä meidän -rukouksen selityksissä korostuu, miten rakas lapsi saa lähestyä rakasta isää pelottomasti. Jumalakuvassa tapahtuu muutos, on aika eri asia ollaanko tuomarin vai isän edessä.
Jankko muistuttaa, että Jeesus puhutteli seuraajiaan lapsina ja hän kohtasi lapset tavalla, josta meidän olisi syytä ottaa mallia.

Lokakuun ensimmäisenä päivänä vietetään lasten ehtoollisella pääsyn nelikymppisiä. Sitä ennen ehtoollispöytään ei ollut asiaa ennen rippikoulua eli 15 vuoden ikää.
– Kuinka paljon lapsia ehtoollisella nykyään on? Edelleen siihen on esteitä. Ikäkäsitteellä tehdään rajoja, Jankko sanoo.
Jankon mukaan tähän liittyy käsitys kasteesta ja ehtoollisesta. Kaste on lahja, jossa lapselle lahjoitetaan kaikki hyvä – ehtoollisella se kaikki hyvä saadaan uudelleen.
Jankon päätelmät lapsenkaltaisuudesta saattavat päätyä vielä seurakuntien käytännön arkeen. Jankko aloittaa lokakuun alussa jumalanpalveluselämän projektisihteerinä Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa.
Hän näkee, että kirkon kuuluu aina olla pienempien puolella.
– Kirkko ei voi eristäytyä yhteiskunnasta. Arki ja usko liittyvät toisiinsa, Jankko sanoo.
Hän palaa ajatukseen kaikista ihmisistä Jumalan lapsina. Silloin jokainen ihminen tunnustetaan toimijana iästä, sukupuolesta, ihonväristä ja terveydentilasta riippumatta.

Jätä kommentti

*