Anttosen Veikko pitää kuntoaan yllä muun muassa talvikalastuksella, jolloin jäämatka Lyytisen Pekan kanssa taitetaan Joroisselällä kävelemällä. Kesäisiin harrastuksiin kuuluu muun muassa purjehtiminen kimppapurjeveneellä Sysmällä.

Pientilallisen poika oppi jo varhain työntekoon

10.02. 14:11

– Eläkkeellä parasta on se, ettei tarvitse tehdä mitään väkisin, myhähtää maanantaina 70 vuotta täyttänyt Veikko Anttonen ja lisää, että autonvaihdosta aina on hyvä laskea kuinka paljon vettä on vuosiksi muutettuna ehtinyt virrata.

Veikko oli nelivuotias, kun perhe lähti evakkotaipaleelle Parikkalasta, aivan rajan pinnasta. Muistikuvien Venäjän ajasta Veikko sanoo olevan pieniä. Pari vuotta sitten hän kävi katselemassa miltä entiset kotimaisemat tänään näyttävät. Koska muistikuvia menneestä ei juuri ollut, oli matka enemmän mielenkiintoinen kuin haikea.

– Tiet olivat onnettomia, suurin osa taloista autioina, pellot metsittyneet ja meidänkin rakennukset hävinneet pois.

Savuniemen Mustalahteen Anttoset muuttivat vuonna 1947. Tuolloin lapsia oli vasta kaksi, mutta perheen sisarusparvi kasvoi yhdeksään, ja Veikko oppi pientilallisen toiseksi vanhimpana jo nuorena työntekoon. Suurperhe antoi myös omanlaisensa elämänarvot.

– Kotipaikalla oli seitsemän hehtaaria peltoa. Kokonaispinta-ala oli viitisenkymmentä hehtaaria. Siihen aikaan kaikki tehtiin käsin ja hevosella. Perunannosto oli se, missä kyläläiset oli mukana, muutoin kaikki tehtiin omakätisesti. Talvisin olin naapurilla metsätöissä. Alkuaikoina metsätyöt tehtiin ihan käsisahalla, moottorisahat tulivat vasta loppuaikoina, Veikko muistelee.

Lue lisää Joroisten Lehdestä.