
Veikko Tarvainen, Jaakko Hentunen, Erkki Honkanen ja Väinö Janatuinen pohtivat päivän avauspähkinää ikäihmisten aivojumpassa. Tehtävänä oli muodostaa hammastikuista sellaisen lehden nimi, jossa ei ole s-kirjainta.
Jumpalla vipinää aivosoluihin
17.02. 15:05
Pitääkö paikkansa, ettei vanha koira opi uusia temppuja, kysäisen ikäihmisten aivojumppaan kokoontuneelta porukalta.
– Ei pidä. Sitä vain tarvitsee enempi aikaa kuin nuorena, vastaa Laineen Aini napakasti.
– Niin, eikä kohta muista mitä on oppinut, nauraa Onikin Seija päälle.
Ikäihmisten aivojumppa kulki alunperin veteraanien aivojumpan nimellä ja sen rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Idea lähti palvelutalolla pidetystä luennosta, jonka jälkeen henkilökunta alkoi miettiä mistä saataisiin ryhmä, joka vetäisi mukaan talon ulkopuolisia asiakkaita ja joille voitaisiin tarjota virkistystä ja yhdessäoloa helposti ja vielä omasta kunnasta. Veteraaneista tuo ryhmä syntyi luontevasti.
Palvelutalon puolesta aivojumppaa veti lähihoitaja Tarja Qvintus. Tarjan aikana toiminnallisessa ohjelmassa oli muun muassa tuolijumppaa, kirjallisia tehtäviä, mölkkyä ja bingoa. Kun ryhmähenki kasvoi ja sen jäsenet oppivat luottamaan toisiinsa tulivat mukaan monenlaiset, syvällisemmätkin, keskustelun aiheet.
– Itse sain ryhmältä paljon. Veteraanien elämänasenne ja myönteisyys ovat ihailtavia. He ovat sinut itsensä kanssa eikä heitä pienet kolhaisut kaada. He olivat hersyvää ja nauravaa sakkia, Tarja muistelee.
Kun RAY:n rahoitus parin vuoden jälkeen loppui, tuli ryhmässä hirmuinen hätä siitä miten kerhon käy. Apuun löytyi monille jo niin tuttu Maija Särkkä. Maijan myötä aivojumppa siirtyi Soisalo-opiston siipien suojaan ja sinne ovat tervetulleita muutkin kuin veteraanit.
– Viimeksi keskusteltiin enkeleistä, kertoo Tuulikki Tolvanen.
– Minä tapasin sunnuntaina enkelin, kun jouduin auton kanssa pulaan, jatkaa Seija. Enkeliksi osoittautui paikalle pysähtynyt mies, joka kysyi voinko auttaa – ja myönteisen vastauksen saatuaan auttoi auton pois lumihangesta.
Lue lisää Joroisten Lehdestä.



