Sukellus Sodankylän vanhan puukirkon penkkiin

10.03. 14:12

TEKSTIKOKO: AAA

Kävin kertomassa Joroisten eläkeläisille helmikuun alussa puiden vuosilustoista ja niiden soluseiniin tarttuneista tiedoista. Yhtenä esimerkkinä käytin Sodankylän vanhan kirkon tutkimustani vuodelta 1994. Joroisten Lehden mukaan olin

maininnut kirkon rakennetun v. 1889. Kirkko valmistui kuitenkin jo kaksisataa vuotta aikaisemmin, v. 1689, joten palaan nyt vielä asiaan.

Samalla korjaan Joroisten Pajulahden mäntyvanhuksen elinkaaren loppua. Myrsky kaatoi tuon jättiläisen Ransikkolan hakkuuaukealle kesällä 1992. Luin siitä Joroisten Lehdestä, ja olin samana kesänä ”pistiäisenä” paikalla.

Kemin Lapin kirkkokansa ei alkuun innostunut kirkon rakentamisesta. Kustannukset ja vaiva pelottivat. Lupa Sodankylän omalle puukirkolle kuitenkin myönnettiin vuonna 1688, ja kuningas vahvisti rahoituksen. Kerrotaan, että työmaa avattiin jopa hiukan ennakkoon (1687). Valtaosa puista kaadettiin talvella 1687, ja tarvikkeet vedettiin rakennuspaikalle. Hirsikehikko alkoi nousta nopeaan tahtiin, ja kirkko valmistui v. 1689.

Sain kesällä 1994 kirkkoherra Suomelalta suostumuksen tutkia kirkkoa. Otin ohuella kasvukairalla näytteet seinähirsistä. Kuiva pihkainen hirsi lauloi itkuisesti, ja kaiku kiersi tyhjässä kirkossa. Japanilainen matkailijaryhmä astui kirkkoon ihmettelemään aavemaista ääntä. Ryömin heitä tervehtimään peräseinän vierestä kannellisesta penkistä, jonka kautta olin päässyt käsiksi hyviin hirren pintoihin. Tarkoitukseni ei ollut säikäyttää kaukaisia matkailijoita…

Kotiin palattuani tutkin apulaisteni kanssa kymmenen kairatun hirren näytteet. Yhdestä puuttui pintalustoja.

Vuodelta 1688 oli yhden (1) hirren nuorin vuosilusto, vuodelta 1687 kuuden(6) ja vuodelta 1686 kahden (2) hirren viimeisin kasvukausi.

Kirkko on voitu rakentaa aikaisintaan vuonna 1689. Hirsien ”arkistotieto” käy yksiin historiallisten tietojen kanssa.

Jouko Meriläinen