Maaveden kaupunkilaisena

14.04. 13:19

(Kirjoitus on toinen osa kolmeosaisesta kirjoitussarjasta alueen mahdollisessa kuntien yhdentymisessä syntyvästä Maaveden kaupungista)

Useimmille meistä ei ole suurta väliä minkä nimisestä kunnasta palvelut meille tulevat, kunhan niiden laatu ja saatavuus ovat kunnossa. Me tunnemme kuuluvamme kylään, ystäväpiiriin tai jopa urheilujoukkueeseen läheisemmin kuin juridiseen kuntaan. Alueemme tyhjentyessä ja asukkaiden valtaosan ikääntyessä vanhusten palvelut korostuvat keskustelussa, mikä on luonnollista ja sellaisena erityisesti populistipoliitikoille helppo keskustelunaihe. Alueellamme näkyvä poliittinen suuntaus vanhuspalvelujen liialliseen painotukseen muiden palvelujen kustannuksella johtaa kuitenkin nuorten turhautumiseen ja sitä kautta joko välinpitämättömyyteen yhteisistä asioista tai kotiseutumme pahimpaan syöpään, väestökatoon. Turhautuneet äänestävät jaloillaan ja tänne jäävät vain vanhat tai muuten sidotut. Väestökadon kääntäminen positiiviseksi kehitykseksi on kaikkien alueen päättäjien ehdottomasti tärkein asia! Työikäisten väestökadosta seuraa tulovirran ehtyminen, palvelujen kuihtuminen sekä elinkeinotoiminnan näivettyminen aktiivisten osaajien puutteeseen.

Paikkakunnalta muutto on yleensä yksilön tai perheen päätös, usein pakon sanelema. Siksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa ja yritystoiminnassa on mietittävä, miten voimme vaikuttaa yksittäisten ihmisten mahdollisuuksiin ja motiiviin toimia tällä seudulla. Motiivin kannalta merkitsee paljon, että yksilöillä on tunne tänne kuulumisesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa asioihin. On tärkeää, että ihminen sekä hänen perheensä huomioidaan aidosti päätöksenteossa. Tämäntyyppisen vaikuttamisen paras yksikkö on kylä. Vanha sanonta, että lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä, ei ole tuulesta temmattu. Suuretkin kaupungit jakautuvat ” kyliin” eli kaupunginosiin jolloin ollaan esimerkiksi mieluummin Pispalasta kuin Tampereelta.

Kangaslampilaisten turhautuminen heikosti valmisteltuun viimetingan Varkaus-pakkoliitokseen on hyvin ymmärrettävää, vaikka peiliinkin on syytä katsoa. Varkauden päätöksentekokulttuuri ei sovellu kovinkaan hyvin kuntaliitokseen. Kangaslammin tyhjeneminen vie henkistä kanttia tai henkisen kantin pieneneminen tyhjentää kylää. Kylän tai alueen heikkeneminen on seurausta aina sekä ulkoisesta että sisäisestä kehityksestä, eikä sitä ole enää helppo pysäyttää kun kriittinen piste on ohitettu.

Miksi virtasalmelaiset tai jäppiläläiset kokevat positiivisemmin Pieksämäkeen liittymisen kuin kangaslampilaiset Varkauteen? Miksi toinen kuntaliitos toimii ja toinen ei? On varmaan syytä käydä läpi sekä toimintakulttuuria, että liitoksen valmistelua. Mietittäessä mahdollisia kuntaliitoksia on rakennettava hyvissä ajoin hallinnollinen malli, jonka avulla yksittäiset kylät voivat vaikuttaa myös laajemmassa kunnassa omiin asioihinsa ja kasvattaa houkuttelevuuttaan. Jos kylä on sisäisesti aktiivinen, on sillä oltava aktiivisuuden mahdollistavat työkalut. Jos taas aktiivisuutta ei löydy, on parempi antaa kylän sitten hiipua pois, eikä tekohengittää sitä yhteisillä varoilla. Mielestäni aktiivisilla ja elinvoimaisilla kylillä pitää olla mahdollisesta suurkuntaliitoksesta huolimatta omaa budjettivaltaa ja kevyet kylätasoiset toimielimet. Omaa valtaa on yritetty jättää Joroisten, Juvan ja Rantasalmen JJR:ssä, mutta juuri niissä yksittäisen kunnan kannalta tärkeissä päätöksissä, kuten koululaisten loma-ajoissa, päätöstä ei saakaan tehdä kuntakohtaisesti vaan muut JJR-kunnat tekevät yhden kannalta huonon päätöksen.

Joroisten itsenäisyys JJR.ssä voidaan asettaa kyseenalaiseksi jo laskemalla nykyiset aidot Joroisten kunnan työntekijät, joiden ajankäytöstä kunta itsenäisesti päättää. Viimeisimmän tiedon mukaan Joroisten kunnan päättäjien hallinnassa on enää viisi työntekijää! Se on ilmeisen vähän itsenäiselle kunnalle ja sen demokratiakoneistolle! Pikemminkin vaikuttaa siltä, että äänestäjiä huijataan puhumalla itsenäisyydestä, jota ei ole enää vuosiin ollut olemassakaan. Mielestäni nykyinen Jäppilä on aidosti ja oikeasti itsenäisempi kuin Joroinen rimpuillessaan keinotekoisten valtapoliittisten intohimojen perusteella rakennettujen JJR-kuntaliittokyhäelmien puristuksissa.

Minulle pienen kylän pienenä korpikonepajayrittäjänä on kunnan nimeä paljon tärkeämpää, että kaikki kuudesta eri kunnasta tulevat työntekijämme saavat tarpeelliset palvelut kohtuullisin kustannuksin. En ole halukas maksamaan verovaroin yhtään valtapoliitikoille pyhitettyä turhaa rakennelmaa, joksi yhä pienenevät kunnat ovat tulleet, mutta maksan mielelläni hyvistä palveluista.

Jari Sistonen

P.S U-Cont on hyvin voimakkaasti Joroislainen firma vaikka joukkueemme rakentuu kuuden eri kunnan asukkaista. U-Cont on sittenkin Joroislainen vaikka Maaveden kaupunki perustettaisiin ihan niinkuin Lapin Ekin Muovi on vieläkin Virtasalmelainen. Olemme siitä huolimatta sitoutuneet työhömme tässä kylässä vaikka olemme monelta eri kylältä kotoisin. Itse olen erityisen ylpeä Joroisten kylästä lasten kasvatuspaikkana. Parempaa ei ole, tai en ainakaan minä parempaa tiedä. Näkisin mielelläni vanhuuteni täällä lasten ympäröimänä, enkä yksinäisenä vanhana variksena.