Kuntaliitokset ovat kirkonkylien surma

21.01. 12:17

Suomessa on vallalla vaarallinen, hallinnollinen mantra. Mitä suurempi kunta, tai kuntakyhäelmä, sen paremmin menee. Vai meneekö?

Toteutuneet liitokset, muutamaa reikäleipäkuntaa lukuun ottamatta, puhuvat toista. Alijäämillä mennään, veroja nostetaan ja palveluja karsitaan.

Pelottaa ajatella, mikä tästä pahimmillaan on lopputulos jo kymmenessä vuodessa. Suomen noin viidestäsadasta isommasta kuntataajamasta suuri osa tulee kuihtumaan kuolleiksi ostarilähiöiksi.

Menetys tulee olemaan historiallinen. Parin sadan vuoden aikana rakentunut, pienikin, paikallisen osaamisen ja kulttuuriin yhteisö tuhoutuu. Voisi puhua luontoon verraten. Biodiversiteetti katoaa.

Kuntakeskus tukee juuri niillä palveluilla, mitä sieltä vielä löytyy, sekä turismia että paikallista asutusta ja elinkeinoja. Kun kunnantalon ja peruspalveluiden status viedään, uutta nousua on mahdoton imagokampanjoilla ja luontoarvoilla rakentaa. Lähipalveluiden tuoma kustannushyöty ja ekologisuus menetetään.

Jos lähellä ei ole lukiota, nuoret temmataan maailmaan jo 15 vuotiaina pois kotipiiristä.

Asiakokonaisuutta ja kuntaliitosten vaikutusten arviointia on tehty hämmästyttävän vähän. Kyseessä on Suomen mittakaavassa kuitenkin isoin kulttuurihistoriallinen murros sitten -50 luvulla alkaneen teollistumisten vuosikymmenten.

Asiaa kärjistää vielä se, että samaan aikaan moni kaupunki menettää veturinsa isojen teollisuuslaitosten sulkemisten johdosta.

Aluetalouspuolella menetykset ovat suurimmat. Alkutuotannon pienklusterit jäävät syntymättä. Näitä olisivat esimerkiksi bioenergian hajautetut tuotantomallit, elintarviketuotanto- ja jalostus, lähiruoka, matkailuelinkeinojen verkostot ja erilaiset kulttuuri- ja urheilupalvellut.

Kuntaliitos, abstrakti arvovääristymä, johtaa ihan oikeisiin konkreettisiin menetyksiin. Menetyksistä suurimpia tulevat olemaan sosiaaliset ja kulttuuriin, paikallisosaamiseen liittyvät asiat.

Kirkonkylien arvo huomataan vasta, kun sitä ei enää ole. Tämä muutos koskee välittömästi noin miljoonaa suomalaista. Välillisesti paljon suurempaa osaa kansasta.

DI Kari Partanen

Sulkava

kirjoittaja on U-Contin

entinen toimitusjohtaja