Hyvät johtajat ja hallinnon paisuttajat

19.05. 14:51

”Kunta ei ole vain kansalaisia lähellä oleva hallinnon taso, vaan sosiaalisesti omavastuinen yhteisö ja kansalaisyhteiskunnan keskeinen toimija, joka huolehtii palveluiden järjestämisestä” (Heikki Koski 1996)

Tässä tehtävässään kunnat ovat onnistuneet tälläkin alueella epätasaisesti, joka näkyy yleisenä tyytymättömyytenä kuntalaisten keskuudessa. On unohdettu päätavoite tehdä kuntalaisille HYVÄÄ, karsitaan mm. terveyden - ja, vanhustenhoitoon, sivistykseen liittyviä palveluja, jopa ylpeillään tällä, sen sijaan ”pulleisiin” hallinnon rakenteisiin ei puututa. Johtamisen perustaa tuotteistamista ei hallita.

Kuntien talouden tasapainottaminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää verojen noston lisäksi hallittuja rakenteiden muutoksia. Välttämättömien henkilöstömenojen karsimiseen ei riitä eläköitymisen vaikutukset, vaan tarvitaan tuottavuusohjelmia, joiden avulla palvelut saadaan tuotetuksi entistä pienemmällä henkilökunnalla, mutta ennen kaikkea pienemmällä hallinnolla, jota monet kunnat ovat paisuttaneet harkitsemattomasti.

Avainsanat tulevaisuuteen on kunnan toiminnan lähtökohtana tehdä HYVÄÄ asukkailleen, lähtökohtana hyvä kunnanjohtaminen, jonka perustana on palvelujen tuotteistaminen ja ohut hallinto. Em. ominaisuudet tällä alueella hallitsee parhaiten Joroinen. Tuotteistaminen on välttämätöntä ennen kuin voidaan tehdä ”hyvää”, ulkoistaa palveluja tai kehittää organisaatiota tai sen rakenteita. Se on tänään sekä yritysten, että kuntien johtamisen perusta.

Ennen kuin syvennän tuotteistamissanaa, haluan vertailla tuotteistamisen hallitsevan Joroisten (=Hotarinen) aikaansaannoksia lähialueen kuntiin, joiden tuotteistamistaso lienee ”sekalainen”.

Vasta valmistunut tuore Tilastokeskuksen raportti on oikea lähde ja siitä voidaan ottaa esiin lähellä olevien kuntien ja samankokoisten kaupunkien, Pieksämäen, Iisalmen ja Varkauden tehokkuudet. Mielestäni tehokkuuden tarkastelussa paras mittari on henkilökunnan suhde väkilukuun. Vertaan tässä em. kuntia ”kotikuntani” Joroisten tehokkuuteen, jonka henkilökunnan määrä on 4,6% asukasmäärästä. Jos tässä luetellut kunnat olisivat järjestäneet tehokkuutensa/hallintonsa samantasoisesti (=4,6%) kuin Joroinen niin heidän olisi pitänyt purkaa hallinnostaan väkeä seuraavasti:

(Nimen perässä toteutunut henkilöstön prosenttisuhde asukasluvusta ja ”liikamäärä” ilmoittaa henkilömäärän, jos hallinto olisi järjestetty yhtä tehokkaasti kuin Joroinen eli 4,6% väestömäärästä.)

Juva, toteutunut 7,9%,” liikaa” 236 henkeä, Puumala 9,1%, 122, Rantasalmi 6,7%, 86, Heinävesi 8,1%, 144, Leppävirta 6,4%, 211, Pieksämäki 5,9%, 261, Iisalmi 5,3%, 155, Varkaus 6,5%, 491, Joroinen 4,6%, 0, Sulkava 4,3%, alitus - 11.

Joroisten hallinnon järkeistämistä kuvaa myös luottamustoimielimien lukumäärä, joka on 10, kun se mm. Leppävirralle on 39, Varkaudessa 16 ja Pieksämäellä 18.

Mitä Joroisten tuotteistaminen on?

Se on palvelujen standardoimista tuotteen kaltaiseksi, täysin vakioiduksi hyödykkeeksi/palveluksi. Se on olemassa olevien palvelujen määrittelyä, systematisointia, vakiointia, joka kohdistuu sekä kunnan sisäisiin että kuntalaisille näkyviin prosesseihin. Tuotteistamisen tavoitteena on uudistaa ja kehittää Joroisten palvelutoimintaa niin, että laadun ja tehokkuuden parantumisen kautta kuntalaisen saama hyöty maksimoituu optimaalisella panostuksella. Tuotteistus mahdollistaa myös hallitun ulkoistamisen.

Tuotteistamisesta on Joroisissa sanottu:

– ”palvelujen laatu ja tehokkuus on parantunut”

– ”viestittää kokemusta ja kertoo selkokielellä mitä palveluja tarjotaan”

– ”helpottaa palvelujen ulkoistamista”

– ”johtaminen ja seuranta on helpompaa”

– ”siirtää hiljaista tietoa koko organisaation käyttöön”

on välttämätön, jos halutaan tehdä hyvää kuntalaisille.

Avainhenkilö kunnanjohtamiselle ja siinä myös tuotteistamiselle on kunnanjohtaja, joka johtaa kuntaa. Kunnan menestys ja kuva on aina riippuvainen kunnanjohtajasta ja hänen ammattitaidostaan, jos väittää muuta hurskastelee.

Tähän loppuun sopiikin menestyneen kunnanjohtaja Jorma Hämäläisen (”Minä kunnanjohtaja 1999”) kolme lainausta kunnanjohtajan työstä:

– ”tässä työssä tarvitaan vain muutamaa taitoa ja ominaisuutta: kokonaisuuden hahmotuskykyä, rohkeutta, pelisilmää, yhteen- ja vähennys- ja prosenttilaskutaitoa sekä kykyä vuorovaikutukseen.”

–  ”kunnassa vallitsevat arvot ja linjaukset sekä kuntalaissa erikseen valtuuston päätettäväksi määrätyistä asioista päättäminen ja päätöksen valmistelussa käytävä keskustelu on luottamushenkilöiden päätöksentekoa. Sen valmistelussa kunnanjohtaja tarvitsee hyvää vuorovaikutusta luottamushenkilöiden kanssa. Palkattu johto älköön omiko päätöksentekoa itselleen. Organisaation operatiivinen johtaminen, päätösten toteuttaminen ja esivalmistelu on taas puhtaasti palkatun johdon vastuulla, ja luottamushenkilöt antakoot siihen työrauhan.”

–  ”vaikka yksiselitteisesti ylin päättävä elin on vaaleilla valittu valtuusto, jää kunnan kokonaiskuvan maalaaminen yksin kunnanjohtajalle. Se on yksi hänen päätehtävistään. Valtuustot odottavatkin näitä kuvia, jotta voivat asettaa omat tavoitteensa oikeisiin kehyksiin.”

Jorma Tuukkanen,

yrityskummi