Arvoisat herra neuvokset! Vastauksenne olkaa hyvä!

06.05. 08:51

Lehtien palstoilla käyty juupas-eipäs -keskustelu ei sinänsä tuo meille parempaa tai edullisempaa kunnallista palvelua, mutta kylämme vanhan tavan mukaan on kohteliasta vastata, kun varttuneet kunnallismiehet kysymyksiä esittävät. Jääköön nyt kuitenkin tähän yhteen kertaan! Kunnioitettavaa tässä neuvosten maineessa on se, ettei neuvosten mielipiteitä ole jätetty huomiotta missään lähiseutujen päättäjien kanssa Joroisten tilanteesta käymissäni keskusteluissa. Onneksi olkoon ehkä jopa kuolemattomasta maineesta, mutta teidän takaanne ei nuorempien kunnallispäättäjien ole helppoa tai edes mahdollistakaan tulla esiin. Erityisesti tämä vaivaa nyt keskustan tuoreempia voimia, mikä on erittäin valitettavaa.

Joroinen menetti aidon itsenäisyytensä liittyessään JJR:ään kun annoimme päätösvallan sekä teknisestä, että sosiaali-, terveys- ja sivistystoimesta yhteislautakunnille. Siis käytännössä lähes kaikki kunnan toiminnot on annettu pois Joroisten omasta päätösvallasta! Meidän joroislaisten omaan valtaan jäi vain vähän hallintoa ja elinkeinotoimi, joita hoitaa saamieni tiedon mukaan nyt viisi ihmistä. Tässä kunnallisrakenteessa oma kunnanhallitus ja -valtuusto ovat käymässä hyvää vauhtia tarpeettomiksi kumileimasimiksi samalla kun päätökset tehdään muualla, kuten kävi esimerkiksi hiihtolomakysymyksessä. Tässä tilanteessa jäppiläläiset ovat meitä paremmassa tilanteessa, ollessaan reilusti ja aidosti Pieksämäen kaupungin jäseniä täysillä vastuilla ja oikeuksilla. Toisin on meillä, kun yritämme selvittää tämä rakenteeltaan sekavan ja ainakin minulle epäselvän JJR:n osuutta ja vaikutusta eri palveluissa. Hyvänä esimerkkinä on tekninen toimi, jonka päätöksenteko on viety kauemmaksi kuntalaisista ja samalla on viety myös motivaatio hyviltä vanhoilta Joroisten tekijöiltä, mutta sen kuluja ei ole saatu euroakaan karsittua. Pahinta JJR:ssä on palvelun tuottavien henkilöiden johtamisen sekavuus ja siitä seuraava motivaation puute.

Vanhusten hyvä ja huolella toteutettu hoito on ehdottomasti ihmisarvoisen yhteisön merkki, enkä halua mitenkään aliarvioida sen merkitystä, eikä tätä tehty kirjoituksessanikaan. Vanhusten hyvä hoito on tärkeää! Se, mitä kirjoituksessani arvostelin, oli, että on eettisesti väärin tehdä kunnalliset rakenteet siten, että vanhustenhoidon ja vallanjaon nykytilanteen pysyvyys ovat päätösten pääkriteerit ja arvolähtökohdat. Jokaisen terveen yhteisön pitää tehdä pitkälle tulevaisuuteen katsovat päätökset perustuen tulevaisuuden asukkaiden tarpeisiin ja arvoihin. Tämän on oltava näiden kuntayhteistyöpäätösten tärkein ohjenuora. Jos kylä tai kunta toimii vain vanhusten arvomaailmasta lähtien, ottamatta huomioon nuorempia jäseniä, on näillä nuorilla oikeus ja taipumus äänestää jaloillaan. Näinhän meillä yhä kiihtyvässä määrin valitettavasti tapahtuukin.

Valtapoliitikkojen turhilla rakennelmilla tarkoitan niitä rakenteita, joiden ohi aika on ajanut tai ajamassa. Tästä läheinen esimerkki oli Kangaslammin liian pitkään tekohengitetty itsenäinen kunta, jossa ei ajoissa tajuttu junan menneen jo ohi, jolloin ajauduttiin hallitsemattomaan kuntaliitokseen. Kun muutin Joroisiin parikymmentä vuotta sitten, meitä oli noin 6400 asukasta kun nyt näyttää 5000 asukkaan haamuraja lähestyvän uhkaavasti. Meillä on kunnantaloa ja terveyskeskusta sekä monta muuta rakennetta rakennettu 20 - 30 prosenttia nykyistä suuremmalle asukasmäärälle. Usein rakenteet on vielä aikoinaan ylimitoitettu kun rahasta ei ollut tiukkaa ja äänestäjille piti näyttää. Tästä hyvä esimerkki on meidän ylisuuri ja ruma kunnantalo. Tilanne tulee vielä vaan pahenemaan nykyisestä vuosien edetessä.

Se, miksi ehdotan, että kokonaan uusi Maaveden kaupunki voisi olla vakavan harkinnan arvoinen, on vanha tosiasia, että kun vanha rakenne on tarpeeksi monimutkainen ja luutunut, on järkevämpää rakentaa se uudestaan kuin koettaa harsia jotain kokoon vanhaa paikkailemalla ja korjailemalla. Vanhan talon ikuisena remontoijana ymmärrän suuret tunnearvot ja osaan arvostaa niitä, mutta meille ei kukaan tuo kultatarjottimella rahaa eikä aktiivisia ihmisiä maksamaan tätä vuodesta toiseen jatkuvaa pakollisen rakenteellisen remontin viivyttelyä. Joroinen on hieno kylä eikä se siitä muuksi muutu vaikka purammekin hevosaikakauden aikaiset hallinnolliset ja valtapoliittiset rakenteet. Kun olen käynyt useallakin retkellä Jäppilässä, niin ei siellä mikään ole päältäpäin katsoen tai ihmisiä jututtaessani huonompaan muuttunut koska kuntaliitos oli hyvin hoidettu. Vanha talo on vaikeaa ja haikeaa purkaa, mutta joskus on vain parempi rakentaa kokonaan uusi, joka sopii paremmin tulevaisuuden tarpeisiin.

Kunnioittaen,

Jari Sistonen

P.S. En ole kohdistanut politrukkikalikkaani erityisesti teille neuvoksille vaikka siitä kalikasta aina älähdätte. Käytän politrukki-ilmaisua kuvaamaan sitä Marxilaisten 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa lähes taiteeksi kehittämää tapaa tehdä aina tavallisista yhteisistä asioista uskonnollissävytteisiä ja henkilöön meneviä lyöma-aseita yhteisessä päätöksenteossa. Tähän malliin liittyi silloin uusien medioiden, kuten lehdistön, käyttäminen henkilökohtaisena lyömäaseena ja yhteisöstä sulkeminen jos joku oli ”aina oikeassa olevien” johtajien kanssa eri mieltä. Tämän mallin kopioi lähes kaikki poliittiset suunnat kriisin vuosina. Mielestäni politrukkimainen henkilökohtaisuuksiin menevä tapa tehdä politiikkaa on jo aikansa elänyt ja joutaa vihdoin ja viimein historian romukoppaan. Otetaan asiat asioina ja katsotaan myös erilaisia mielipiteitä ja ihmisiä arvostaen.