Aluesairaala ja Keski-Savon malli

17.02. 14:57

Toisen maailmansodan jälkeen, kun sotakorvaukset oli maksettu ja talous elpyi, alettiin maassamme kehittää sosiaali- ja terveystointa. Maa jaettiin sairaanhoitopiireihin, joihin rakennettiin keskussairaalat. Niille alueille, joista oli pitkät matkat, rakennettiin aluesairaalat, jotka tarjosivat varsin korkeatasoisia palveluita toimialueensa ihmisille.

Varkauden, Leppävirran, Joroisten, Heinäveden, Rantasalmen, Kangaslammin ja Jäppilän kuntien päättäjät perustivat Varkauden aluesairaalan 1958. Se palveli vuosikymmeniä hyvin talousalueen ihmisiä. Sairaalaa laajennettiin ja se sai lisää osaamista uusista osastoista, sillä kunnat olivat yksimielisiä kehittäessään sitä.

Aluesairaalan liittovaltuuston pj. Jorma Rantala sanoi kolumnissaan (WL 18.7.1985) ”Neljännesvuosisadan aikana aluesairaalan kuntainliitossa ei ole suoritettu äänestyksiä. Yhteinen asia on koettu yhteiseksi.”

Aika, toimintatavat ja päättäjät ovat vaihtuneet tuoden suuria muutoksia. Sen on kokenut suurella vaivalla aikaansaatu Varkauden aluesairaala. Ei siinä paljon kyselty perustajakuntien mielipidettä, kun talousalueen ainut, toimiva kuntainliitto ja aluesairaala lopetettiin. Sen jälkeen Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri olisi halunnut jatkaa aluesairaalahoitoa Varkaudessa aluesairaalan tiloissa, josta perustajakunnat olisivat voineet ostaa erikoissairaanhoidon palveluita.

Varkaus kieltäytyi tarjouksesta ja halusi ylimielisesti itse hoitaa erikoissairaanhoidon muuttaen sairaalan nimen Varkauden sairaalaksi. Sen hoitotaso alkoi vähitellen heiketä. Viimein kaupunginvaltuusto päätti lopettaa erikoissairaanhoidon kokonaan. Näin vuosikymmeniä kestänyt kuntien yhteistyö erikoissairaanhoidossa valui lopullisesti hukkaan kuin vesi hanhen selästä.

Miten tähän on tultu?

Varkauden kaupunginhallituksen pj. Janne Kuronen oli rehellinen haastattelussa (WL 3.1.2010.) ”Sairaalaa ajettiin jopa tietoisesti alas, terveyskeskustasolle vuodeosastoineen.”

Se oli käsittämätöntä toimintaa, josta ei kärsi yksin Varkaus, vaan myös ympäristökunnat. Tämä ei tullut yllätyksenä, vaan kaupungin pitkäaikaisen harkinnan tuloksena.

Muun muassa Varkauden sairaalan entinen terveysjohtaja, neurologi Aimo Karinen näki tilanteen vakavuuden ja kirjoitti (WL. 17.2 2008.) ”Vas (Varkauden aluesairaala) ei ole vain Varkauden, vaan koko alueemme. Se on rakennettu yhteisestä tarpeesta, yhdessä puutteesta ja köyhyydestä, tuottamaan alueellemme terveyttä ja turvaa. Aika ei ole ajanut vas:n ohi.”

Mitä Varkauden aluesairaalan lopettamisesta on seurannut?

Erikoissairaanhoito on siirtynyt kauaksi keskussairaaloihin ja kustannukset ovat nousseet. Kuopiolaiset reppulääkärit käyvät päiväsairaalassa jotain operoimassa ja lasku kasvaa. Muun muassa kaupunginjohtaja Tsupari (S.S. 9.1.2010.) totesi sen ja haikaili lehtihaastattelussa Forssan mallin perään. (Forssan sairaala on aluesairaalatasoinen.)

Käsittämätöntä. Ensin ajetaan alas oma, toimiva erikoissairaanhoito terveyskeskuksen vuodeosaston tasolle. Ja nyt haikaillaan Forssan ja Keski-Savon mallia.

Varkauden kaupungin tekemä ratkaisu erikoissairaanhoidossa pakottaa Joroisten kunnan etsimään oman terveysaseman toiminnan parantamista, jotta sosiaali- ja terveysmenot pysyisivät hallinnassa.

Kunnan itsenäinen päätösvalta tekee mahdolliseksi tehdä sellaisia päätöksiä, joilla lisääntyvä vanhusväestö pystytään hoitamaan. Se vaatii vuodeosaston laajennuksen. Mielestämme se on parempi vaihtoehto, kuin etsiä hoitopaikkoja hoivakodeista tai makuuttaa potilaita keskussairaalassa. Heidät voitaisiin hoitaa omalla vuodeosastolla.

Lähiaikoina tullaan tekemään suuria ratkaisuja sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisessä. Osaan me emme voi vaikuttaa, mutta osaan voimme, jos pidämme kunnan itsenäisenä.

Pahinta myrkkyä kannaltamme olisi joutua ns. Keski-Savon mallin asiakkaaksi. Se merkitsisi aivan varmasti nykyisten palveluiden alasajoa ja jäisimme kahden kaupungin jalkoihin. Onneksi sosiaali- ja terveysministeriö vaatii terveyspalveluiden järjestämisen sairaanhoitopiirin ja maakuntarajan sisällä, joten Varkaus ei päässe mesomaan meidän terveydenhuollossamme.

Toivomme hartaasti, että saisimme järjestää sosiaali- ja terveyspalvelumme JJR:n kautta. Se on ainoa pelastuksemme. Kuntalaiset! Seuratkaan tarkkaan päättäjiemme toimintaa näissä asioissa ja puolustakaa päätäntävaltaamme.

Olavi Hyvönen

Martti Ikonen