Pohtimista riittää..

15.02.2012 12:58

Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenneselvitys on siis julkaistu ja keskustelu avattu. Sitä tuleekin riittämään myös oman kuntamme osalta ja ainakin omasta mielestäni nyt pitäisi pysähtyä pohtimaan asioita rauhassa. On aivan selvä, että jotain on meidänkin tehtävä. Tulopohjamme on heikentynyt eikä kassa enää riitä menoja kattamaan. Teemme viime vuodelta historiamme ensimmäisen negatiivisen tilinpäätöksen ja alijäämä on ennakkotietojen mukaan noin miljoona euroa ilman tuloksenjärjestelyeriä. Palvelutasomme on liian korkea veroasteeseen ja valtionosuuspohjaan nähden.

JJR – yhteistyösopimus on irtisanottu ja yhteistyö päättyy kuluvan vuoden lopussa. Saattaa olla, että joitakin toimintoja voidaankin jatkaa erillissopimuksin. Mikäli kuntauudistus toteutuu siten, että uudet kunnat aloittaisivat vuonna 2015, voidaan sanoa, että JJR – yhteistyötä olisi pitänyt jatkaa sinne asti turhien väliaikaisratkaisujen takia. Mennyttä on turha silti itkeä, niin myös JJR:ää. Sitä kesti kuitenkin viisi vuotta ja yhteistyö parani vuosi vuodelta. Menettelytavat kehittyivät ja erityisesti kuntien kustannustietoisuus tuotteistuksen avulla on valtakunnan parhaalla tasolla. Oppia saatiin.

Kunnan lisääntyvät talousvaikeudet eivät johdu JJR:stä eivätkä johtuisi valitsemallamme toimintatavalla (aiheuttajaperiaatteen mukainen, läpinäkyvä kustannusjako) mistään muustakaan yhteistyökumppanista. Ainoa syy on se, että palvelutasomme on liian korkea nykyisellä tulopohjalla – ei näistä omista valinnoista muita kuntia voi syyllistää. Edessä on luopumisen tuska.

Olemme melkoisessa tienhaarassa. Henkilöstö tulee siirtää purkautuvasta JJR - yhteistyöstä kaikin osin takaisin omaan kuntaamme tai sosiaali- ja terveystoimen osalta suunnitteilla olevan ns. Keski-Savon SOTE – alueen puitteissa Varkauden kaupungille. Tätä koskeva yhteistoimintasopimus pitäisi hyväksyä Joroisten, Heinäveden ja Varkauden valtuustoissa maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli kaikki edellä mainitut kunnat eivät sopimusta hyväksy, se ei astu voimaan. Entä sitten ja kun on tämä kuntauudistuskin painamassa päälle?

Kuntien pitäisi antaa lausuntonsa kuntarakenneselvityksestä 14.3.2012 mennessä. Keski-Savon osalta se on vaikeaa, koska on paljon asioita, joista ei ole pohjatietoa olemassa. Yksi kysymys on maakuntajako – säilyykö se? Mielestäni se ei saisi säilyä tässä tilanteessa, vaan se pitäisi uusia laajemmiksi kokonaisuuksiksi yhtyen esimerkiksi Itä-Suomen uuteen (toivottavasti) vaalipiiriin. Lausuntoa on myös perin hankala antaa 14.3. mennessä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon hallinto- ja rakenneratkaisut annetaan vasta toukokuulla. Pirstaleisessa Keski-Savossa mm. sairaanhoitopiirijako on varsin ongelmallinen. Voi olla, että kuntien lausunnot kilpistyvät siihen, minkä alueen kuntajakoselvityksessä ne haluavat olla tai eivät halua olla.

Jos nykyinen maakuntajako säilyy, kummassa olisi Keski-Savon kunta? Näyttää olevan monia mielipiteitä ilmassa ministeriöitä myöten. Toivottavasti Etelä-Savon maakunnassa, koska ei sillä muutoin olisi enää olemassaoloonsa mitään mahdollisuutta.

Henkilökohtaisesti pidän annettua rakenneselvitystä hyvänä keskustelunavauksena ja toivon, että alueellemme syntyy esitetyn laajuinen uusi kaupunki ajallaan. En enää tänä päivänä kokemukseni perusteella jaksa uskoa sopimuspohjaisiin yhteistyöjärjestelyihin. Demokratia toteutuu paremmin suurissa kunnissa, joissa valtuutetut käyttävät suoraan ratkaisuvaltaa annettaviin palveluihin ja rahoitukseen nähden. En kannata mm. maakuntajohtaja Jussi Huttusen ajatusta siitä, että Varkaus ja Joroinen pitäisi liittää Kuopioon sen tähden, että Leppävirtaa ei tarvitsisi jakaa kahtia. Leppävirran jakaminen saattaa asukkaitaan ajatellen olla varsin järkevä ratkaisu. En myöskään kannata maakuntapohjaisia järjestelmiä, joita mm. oma maakuntajohtajamme Matti Viialainen ajaa. Olisimme sellaisessa järjestelyssä reuna-aluetta, jolla olisi varsin pieni ja kaukainen osuus päätäntävallasta Mikkelissä.

Tärkeää on, että Pieksämäki ja Varkaus löytävät nyt yhteiset ratkaisut. Keski-Savon kaupukia ei voi kuvitella ilman Pieksämäkeä, se olisi liian pieni eikä se voisi kilpailla markkinoista, yrityksistä, investoinneista tai palveluista. Osa tärkeää perustasoista erikoissairaanhoitoa voitaisiin järjestää lähellä keskisavolaisia ihmisiä yhteistyössä Pieksämäen ja Varkauden kesken. Maantieteellisesti esitetty Keski-Savon kunta ei ole paras mahdollinen ilman Leppävirtaa tai osaa siitä, toisaalta kaksinapainen kaupunki on lähellä eri reunoilla asuvia ihmisiä.

Sellainen ajatus, että ei tässä ole mitään hätää ja katsellaan, mitä tapahtuu, on minulle vieras. Meidän tulee osallistua oman joroislaisen tulevaisuuden rakentamiseen oma etumme turvaten ja aktiivisesti, tällä kertaa ”Keski-Savon” kaupunkia rakentaen.

Tenho Hotarinen

Kunnanjohtaja